Karkkilasta...Jukka Laitinen

Kuva Kansan Arkisto Viljo Artturi Virtanen oli poliitikko, kaupunginjohtaja ja kansanedustaja, joka oli syntynyt v. 1912 Pyhäjärven Järvenpään kylässä Heikki Oskari ja Amanda Sofia Virtasen suurperheen nuorimmaksi lapseksi. Isä Heikki Virtanen kuoli vuonna 1918 kansalaissodassa, Viljo oli silloin kuusivuotias. Viljon vanhin veli oli Juho Oskari Virtanen , rakennusurakoitsija. Hänestä kerron ehkä seuraavalla kerralla. Viljo Virtanen kasvoi köyhässä perheessä ja joutui lähtemään työelämään jo hyvin nuorena. Hän aloitti työnsä Osl. Tuessa, ensin apupoika ja myöhemmin vastuullisissa myymälätehtävissä. Kansakoulun jälkeen Viljo koulutti itseään työn ohessa Högforsin työväenopistoissa sekä myös Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) osuuskauppakoulussa, jossa koulutettiin osuusliikkeiden henkilökuntaa osuuskaupan eri tehtäviin.  Viljo Virtanen toimi pitkään Otk-laisessa osuuskauppaliikkeessä, ja hänet nimitettiin vuonna 1945 Osuuskauppa Itä-Savon kaupalliseksi johtajaksi Savonlinnaan...

Pyhäjärven Haaviston kylässä v. 1920 syntynyt  Kaarlo  Rainer  Virtanen tuli tunnetuksi työstään politiikan parissa, mm.  Karkkilan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana.   Suomen Kommunistisen Puolueen SKP:n kansanedustajana Virtanen toimi vuosina 1956-1972.      "Rainerin vanhemmat olivat Kalle ja Iida Virtanen. Kalle oli Kosken tilan Ahola-nimisen torpan poika ja sittemmin muonamiehenä monessa Haaviston talossa. Perhe asui useissa eri paikoissa. Vuonna 1936 Rainerin isä, Kalle Virtanen osti Syrjälän tilan maista Valahuhta-nimisen tontin ja rakensi sinne mökin perheelleen. Lapsia oli Rainerin lisäksi Reino ja Hulda." näin kertoo Virtasista Matti Mäki, tuo Haaviston kylän "kävelevä ensyclopedia". Matin toimittamasta kirjasta " Haaviston kylässä – ihmisiä Meritien varrelta" löytyy tarinoita tuosta  kylästä, missä Rainerkin vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Kansakoulun käytyään ja vartuttuaan  Rainer aloitti työt 16 vuotiaana Högforsin te...

Kuva: 2022©Jukka Laitinen   Riikosen Allanista olenkin aikaisemmin kertonut.  Allan Riikonen (1927-2009) innostui valokuvauksesta jo nuorena poikana  ja perusti valokuvaamon Karkkilaan 1950-luvulla.  Kalle ja Tyyne Riikosen nuorempi poika Jaakko Riikonen (1930-2006) opiskeli ja valitsi itselleen yhteiskunnallisen työuran. Käytyään keskikoulun Karkkilan Yhteiskoulussa Jaakko Riikonen jatkoi lukion Hyvinkäällä, koska Karkkilassa ei silloin vielä ollut mahdollisuutta lukiopiskeluun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti v. 1948. Karkkilan ja Hyvinkään väliset viikonlopun koti- ja koulumatkat Jaakko kulki sodan jälkeen kapearaiteisella "Pikkupässillä". Lukion käytyään Jaakko opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteen maisteriksi v. 1952. Työurallaan Jaakko Riikonen ehti toimia monessa yhteiskunnallisessa tehtävässä. Yliopiston jälkeen työt alkoivat mm. Tullilaitoksessa, Rautatiehallituksessa, Vakuutusyhtiö Kansassa, kunnes hän siirtyi Ammattiyhdistysopistoon kansan...

  Maalausliike Alénin historiasta ja toiminnasta hiljattain julkaistu kirja ei tästä kerro. Simo Merinen kertoo kirjassaan maalausliikkeen synnystä, laajentumisesta ja toiminnan päättymisestä yrityksen  konkurssiin vuonna 1974. Markulla oli nyt ohjakset, kun uusi maalausliike aloitti toiminnan toukokuussa v. 1974. Kaupparekisteriin merkityn Markun Maalaus Oy:n osakkeista 80 prosenttia oli konkurssiin menneen yrityksen toisen omistajan Eero Alénin pojan, Markku Alénin nimissä. Yrityksen kotipaikkana oli Helsinki ja muina osakkaina Ilkka Koivu ja Reijo Vathén, molemmat entisen Veljekset Alénin työntekijöitä. Yhtiö toimitusjohtajana oli Ilkka Koivu. Markun Maalaus Oy jatkoi loppuun kesken jääneitä urakoita ja oli toimin-nassa muutaman vuoden. Markku Alénin me tunnemme ehkä kaikki. Simo Merinen kertoo kirjassaan, että Markku oli mukana maalausliikkeen toiminnassa jo 1960-luvun loppuvuosina, lähinnä tekemässä tarjouslaskentaa ja kuljetustehtäviä. Markun Maalaus Oy:n osalt...

Karkkilassa homman aloitti Maalausliike veljekset Alén vuonna 1954. Harry ja Eero Alén perustivat yrityksen, keräsivät töihin tutun maalariporukan ja aloittivat ensimmäisinä töinään Pohjola-talon ja sen aluetta kiertävän puuaidan maalauksella. Alussa suurimpia urakoita olivat Karkkilan kirkon ulko- ja sisämaalaus, pappilan ja Pohjanpirtin remontit. Högforsin tehdas antoi veljeksille isona urakkana tehtaan työläisasuntojen ulkoremontit Fagerkullassa, Haukkamäessä ja Vanhassakylässä, ... kaikkiaan noin 100 rakennusta - asuintaloja, ulkorakennuksia, liitereitä ja ulkohuuseja korjattiin ja maalattiin punamultamaalilla. Kuva: Allan Riikonen, ©  Karkkilan Ruukkimuseo Senkka/KRM Maalausliike Alén aloitti toimintansa entisessä kaupparakennuksessa Värjärinkatu 16:ssa . Tämä asuinrakennus on ilmeisesi rakennettu 1920-1930 -luvulla, mutta kauppias Aarne Järvinen teetti rakennustapaselostuksen ja rakennuspiirustukset hyvinkääläisellä rakennusmestari Heikki Siikosella. Rakennuslupa myönnettiin ...

  Einari Elon sekatavarakauppa Karkkilan Tuorilassa oli varautunut myymään lähes mitä tahansa, mm. sillistä ja sukista suksiin ja sauvoihin. "Kangasvaraston monipuolisuus ja siirtomaatavarain tuoreus takaa jokaisen liikkeen ostajapiiriin liittyvän tyytyväisyyden" ilmoitteli kauppias Elo v. 1930 sanomalehdessä. Juho Einari Elo oli syntynyt v. 1886 Tuorilan Yli-Hemmin talossa Erik Erikin-poika ja Maria Matilda Johanssonin perheeseen. Erik oli Yli-Hemmin isäntä ja piti talossaan aikoinaan myös maakauppaa. Maria oli o.s. Lindstedt, Vattolan Liistoin talon tyttäriä. Erikin äiti oli Ulrika Örmark Kovelosta. Erik otti suku-nimekseen isänsä nimestä johdetun Johansson, muut sisarukset käyttivät nimeä Hellgrén. Einarilla oli siis laajasti pyhäjärveläiset sukujuuret, sillä Hemmi (myöh. Ali-Hemmi ja Yli-Hemmi) oli pitäjän suurimpia ja vauraampia taloja ja sukuperimää oli avioliittojen kautta Vattolaan, Järvenpäähän, Tuorilaan, Koveloon, Siikalaan, Ahmoolle... Jopa minun lapseni ja lapsen...

  Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.       Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja  Alarik S. Wihlman  paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi. 1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida ...