Siirry pääsisältöön

MAALARI MAALASI TALOJA...

Karkkilassa homman aloitti Maalausliike veljekset Alén vuonna 1954. Harry ja Eero Alén perustivat yrityksen, keräsivät töihin tutun maalariporukan ja aloittivat ensimmäisinä töinään Pohjola-talon ja sen aluetta kiertävän puuaidan maalauksella. Alussa suurimpia urakoita olivat Karkkilan kirkon ulko- ja sisämaalaus, pappilan ja Pohjanpirtin remontit. Högforsin tehdas antoi veljeksille isona urakkana tehtaan työläisasuntojen ulkoremontit Fagerkullassa, Haukkamäessä ja Vanhassakylässä, ... kaikkiaan noin 100 rakennusta - asuintaloja, ulkorakennuksia, liitereitä ja ulkohuuseja korjattiin ja maalattiin punamultamaalilla.

Kuva: Allan Riikonen,© Karkkilan Ruukkimuseo Senkka/KRM

Maalausliike Alén aloitti toimintansa entisessä kaupparakennuksessa Värjärinkatu 16:ssa . Tämä asuinrakennus on ilmeisesi rakennettu 1920-1930 -luvulla, mutta kauppias Aarne Järvinen teetti rakennustapaselostuksen ja rakennuspiirustukset hyvinkääläisellä rakennusmestari Heikki Siikosella. Rakennuslupa myönnettiin joulukuussa 1945. Luvan mukaisesti 2 huonetta yhdistettiin myymälätilaksi, ja myymälään tehtiin 2 uutta näyteikkunaa. Myöhemmin myös toinen kauppias, Olavi Etelämäki suoritti v. 1949 piharakennukseen remontin, ja lisäsi siihen saunan ja pesuhuoneen. Vuonna 1960 Olavi ja Martta Etelämäki myivät Värjärinkatu 16:n kiinteistön Harry ja Erma Alénille ja Harry rakennutti pihalle vielä kolmen auton tallit, lähinnä Maalausliikkeen varastokäyttöön. Harry ja Erma Alén muuttivat asumaan tähän entiseen kauppakiinteistöön. Myymälästä tuli lämmin varastotila maaleille ja liuottimille. Pihan kylmissä autotalleissa varastoitiin muita työkaluja, tikapuita ja maalarinpukkeja.

Värjärinkatu 16

Vuonna 1946 viereiselle tontille rakennettiin uudisrakennus, valkoinen kivitalo. Rakennuttajana olivat Aini ja Simo Saari, jotka pitivät valokuvaamoa Värjärinkadun toisella puolella Leistolan talossa, siitä olen kertonut jo aikaisemmin. Tässä uudessa asuin- ja liikerakennuksessa oli keskuslämmitys, vesi ja viemäri sekä wc. Karkkila Uusi Valokuvaamomuutti sitten kadun toiselta puolelta Värjärinkatu 18:aan. Harry ja Erma ostivat tämänkin kiinteistön asunnokseen 1960-luvulla. Silloin rakennusta kutsutti "Alénin taloksi".


Värjärinkatu 18

Maalausliike Alénin historiasta ja toiminnasta on nyt julkaistu kirja. 

Kirjan on kirjoittanut ja työhistoriaansa muistellut fagerkullalainen Simo Merinen. Simo työskenteli Maalausliikkeissä vuosikymmeniä, 1954-1974, ja sen jälkeen myös Moskovan työmailla suomalaisten rakennusyritysten palveluksessa, rakennusmestarina. Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa rakennettiin paljon suomalaisten toimesta. Simo Merinen vietti siellä monia vuosia, 1986-1998. 

Maalausliike Alén oli 1970-luvulla Suomen suurimpia maalausalan yrityksiä. Työmaita oli Karkkilassa ja lähikunnissa, lopulta Helsingistä jopa Ouluun. Menestyksen vuosina oli 500 työntekijää, alihankkijat mukaan lukien. Yrityksen kasvun myötä talous kiristyi, ja toiminta päättyi konkurssiin v. 1974. Noin 140 työntekijää jäi tuolloin työttömäksi, moni heistä karkkilalaisia.

Kirjan kustansi lisäpainoksena Karkkilan Kotiseutuyhdisty ry ja painotyön teki Karkkilan Painopalvelu digipainokoneillaan.

En paljasta kirjan "juonia" enempää, annetaan Simon kertoa kirjassaan, lukekaa sitten itse. Tätä 25€:n hintaista kirjaa voi kysellä  Kotiseutuyhdistyksen puh. johtajalta 

Harri Suntioiselta, p. 0400 740 240, harry.suntioinen@gmail.com 

ja sihteeriltä 

Tapani Valoseltap. 040 5531159, tapani.valonen@gmail.com 


Lähdetiedot:

Simo Merinen: Veljekset Alén maalausliike 1955-1974, ja Neuvostoliiton ja Venäjän rakennusprojekteista 1886-1998

Karkkilan kaupunki: Rakennusviraston arkistot









































 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...