Siirry pääsisältöön

MAALARI MAALASI TALOJA...

Karkkilassa homman aloitti Maalausliike veljekset Alén vuonna 1954. Harry ja Eero Alén perustivat yrityksen, keräsivät töihin tutun maalariporukan ja aloittivat ensimmäisinä töinään Pohjola-talon ja sen aluetta kiertävän puuaidan maalauksella. Alussa suurimpia urakoita olivat Karkkilan kirkon ulko- ja sisämaalaus, pappilan ja Pohjanpirtin remontit. Högforsin tehdas antoi veljeksille isona urakkana tehtaan työläisasuntojen ulkoremontit Fagerkullassa, Haukkamäessä ja Vanhassakylässä, ... kaikkiaan noin 100 rakennusta - asuintaloja, ulkorakennuksia, liitereitä ja ulkohuuseja korjattiin ja maalattiin punamultamaalilla.

Kuva: Allan Riikonen,© Karkkilan Ruukkimuseo Senkka/KRM

Maalausliike Alén aloitti toimintansa entisessä kaupparakennuksessa Värjärinkatu 16:ssa . Tämä asuinrakennus on ilmeisesi rakennettu 1920-1930 -luvulla, mutta kauppias Aarne Järvinen teetti rakennustapaselostuksen ja rakennuspiirustukset hyvinkääläisellä rakennusmestari Heikki Siikosella. Rakennuslupa myönnettiin joulukuussa 1945. Luvan mukaisesti 2 huonetta yhdistettiin myymälätilaksi, ja myymälään tehtiin 2 uutta näyteikkunaa. Myöhemmin myös toinen kauppias, Olavi Etelämäki suoritti v. 1949 piharakennukseen remontin, ja lisäsi siihen saunan ja pesuhuoneen. Vuonna 1960 Olavi ja Martta Etelämäki myivät Värjärinkatu 16:n kiinteistön Harry ja Erma Alénille ja Harry rakennutti pihalle vielä kolmen auton tallit, lähinnä Maalausliikkeen varastokäyttöön. Harry ja Erma Alén muuttivat asumaan tähän entiseen kauppakiinteistöön. Myymälästä tuli lämmin varastotila maaleille ja liuottimille. Pihan kylmissä autotalleissa varastoitiin muita työkaluja, tikapuita ja maalarinpukkeja.

Värjärinkatu 16

Vuonna 1946 viereiselle tontille rakennettiin uudisrakennus, valkoinen kivitalo. Rakennuttajana olivat Aini ja Simo Saari, jotka pitivät valokuvaamoa Värjärinkadun toisella puolella Leistolan talossa, siitä olen kertonut jo aikaisemmin. Tässä uudessa asuin- ja liikerakennuksessa oli keskuslämmitys, vesi ja viemäri sekä wc. Karkkila Uusi Valokuvaamomuutti sitten kadun toiselta puolelta Värjärinkatu 18:aan. Harry ja Erma ostivat tämänkin kiinteistön asunnokseen 1960-luvulla. Silloin rakennusta kutsutti "Alénin taloksi".


Värjärinkatu 18

Maalausliike Alénin historiasta ja toiminnasta on nyt julkaistu kirja. 

Kirjan on kirjoittanut ja työhistoriaansa muistellut fagerkullalainen Simo Merinen. Simo työskenteli Maalausliikkeissä vuosikymmeniä, 1954-1974, ja sen jälkeen myös Moskovan työmailla suomalaisten rakennusyritysten palveluksessa, rakennusmestarina. Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa rakennettiin paljon suomalaisten toimesta. Simo Merinen vietti siellä monia vuosia, 1986-1998. 

Maalausliike Alén oli 1970-luvulla Suomen suurimpia maalausalan yrityksiä. Työmaita oli Karkkilassa ja lähikunnissa, lopulta Helsingistä jopa Ouluun. Menestyksen vuosina oli 500 työntekijää, alihankkijat mukaan lukien. Yrityksen kasvun myötä talous kiristyi, ja toiminta päättyi konkurssiin v. 1974. Noin 140 työntekijää jäi tuolloin työttömäksi, moni heistä karkkilalaisia.

Kirjan kustansi lisäpainoksena Karkkilan Kotiseutuyhdisty ry ja painotyön teki Karkkilan Painopalvelu digipainokoneillaan.

En paljasta kirjan "juonia" enempää, annetaan Simon kertoa kirjassaan, lukekaa sitten itse. Tätä 25€:n hintaista kirjaa voi kysellä  Kotiseutuyhdistyksen puh. johtajalta 

Harri Suntioiselta, p. 0400 740 240, harry.suntioinen@gmail.com 

ja sihteeriltä 

Tapani Valoseltap. 040 5531159, tapani.valonen@gmail.com 


Lähdetiedot:

Simo Merinen: Veljekset Alén maalausliike 1955-1974, ja Neuvostoliiton ja Venäjän rakennusprojekteista 1886-1998

Karkkilan kaupunki: Rakennusviraston arkistot









































 



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romeo ja Julia – rakkaustarina vuosisadasta toiseen

Kuva Karkilan Työväen Näyttämö/Antti Lehtonen Kävin katsomassa kesäteatterissa Karkkilan Työväen Näyttämön ensi-illan, jossa esitettiin William Shakespearen klassikko Romeo ja Julia . Sateen uhka leijui silloin ilmassa, mutta pahimmalta vältyttiin, ja Tehdasnäyttämön katsomo täyttyi ilahduttavan runsaslukuisesta yleisöstä. Harva näytelmä on koskettanut ihmisiä yhtä syvästi kuin Romeo ja Julia. Yli 400 vuotta sitten kirjoitettu tarina rakkaudesta, vihasta ja sovinnosta puhuttelee edelleen kaikkialla maailmassa. Se kertoo kahdesta nuoresta, Romeosta ja Juliasta, jotka rakastuvat toisiinsa, vaikka heidän sukunsa ovat verivihollisia. Tarinassa salainen rakkaus, väärinkäsitaykset ja kohtalon oikut johtavat traagiseen loppuun: nuoret menettävät henkensä, mutta heidän kuolemansa saa suvut viimein tekemään sovinnon. Esitys jäi mieleeni ja herätti ajatuksiani, erityisesti jäin pohtimaan  paria asiaa. Kuva Jukka Laitinen Ensimmäinen liittyi näytelmän aloitukseen. Olin tullut katsomaan ...

LEISTOLAN TALO ON JO PURETTU...

  Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.       Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja  Alarik S. Wihlman  paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi. 1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida ...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...