Karkkilasta...Jukka Laitinen

Kuva Karkilan Työväen Näyttämö/Antti Lehtonen Kävin katsomassa kesäteatterissa Karkkilan Työväen Näyttämön ensi-illan, jossa esitettiin William Shakespearen klassikko Romeo ja Julia . Sateen uhka leijui silloin ilmassa, mutta pahimmalta vältyttiin, ja Tehdasnäyttämön katsomo täyttyi ilahduttavan runsaslukuisesta yleisöstä. Harva näytelmä on koskettanut ihmisiä yhtä syvästi kuin Romeo ja Julia. Yli 400 vuotta sitten kirjoitettu tarina rakkaudesta, vihasta ja sovinnosta puhuttelee edelleen kaikkialla maailmassa. Se kertoo kahdesta nuoresta, Romeosta ja Juliasta, jotka rakastuvat toisiinsa, vaikka heidän sukunsa ovat verivihollisia. Tarinassa salainen rakkaus, väärinkäsitykset ja kohtalon oikut johtavat traagiseen loppuun: nuoret menettävät henkensä, mutta heidän kuolemansa saa suvut viimein tekemään sovinnon. Esitys jäi mieleeni ja herätti ajatuksiani. Erityisesti jäin pohtimaan paria asiaa. Kuva Jukka Laitinen Ensimmäinen liittyi näytelmän aloitukseen. Olin tullut katsomaan klassis...

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

Uudenmaan korkein kohta Loukkumäki sijaitsee Karkkilan Taka-Vattolassa Hauklampien lähettyvillä. Partiolippukunta Raudanreippaat teki retken Hauklammelle ja Loukkumäelle. Partiolaiset pyysivät minut ”veteraani-partiolaisena” mukaan tälle heidän 90-v. juhlavuoden teemaretkelleen opastamaan ja kertomaan oman aikani partioretkistä ja -leireistä. Mukavaa oli lähteä tälle retkelle, kun innostunut ja tiedonhaluinen partioporukka oli matkassa. Ensin tutustuimme Loukkumäkeen, jonka korkeus merenpinnasta 174 metriä . Ei siis varsinaisesti mikään vaara tai tunturi, mutta avara näköalapaikka  Karkkilan pohjoisella metsä- ja erämaa-alueella. Upealla maisemapaikalla syötiin eväät ja jatkettiin matkaa lähelle Hauklammen rantamaisemiin.   Loukkumäessä sijaitsee kolmiomittaustorni, johon on aikoinaan päässyt kiipeämään, mutta on nyt hyvin huonossa kunnossa. Tikaraput on purettu pois, eikä torniin kiipeäminen enään ole mahdollista. Mutta maisemaa ja ympäröivää luontoa voi katsella mäen ...

Sotaveteraani Toivo Virkki (1918-2015) oli syntynyt Karjalan Kannaksella Vuoksen rannalla, Vuokselan pitäjässä. Viipurin eteläpuolella olleen kunnan naapureina muistetaan mm. Muolaa, Valkjärvi, Sakkola, Äyräpää ja Heinjoki. Toivosta tuli 14-vuotiaana isäntä kotitaloonsa Vuokselan Lehtolaan, kun hänen isänsä maanviljelijä Teodor Virkki oli kuollut v. 1928. Äidin Helena Virkin ja kolmen sisaren kanssa hän jatkoi talon töitä aina Talvisodan syttymiseen ja Karjalan evakuoimiseen saakka. Nuorena miehenä Toivo oli mukana Talvisodassa ja reservin upseerikoulutuksen käytyään johti joukkuettaan Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. Toivo Virkin sota päätyi elokuussa 1941 haavoittumiseen Raja-Karjalassa. 75-prosenttisena sotainvalidina Toivo Virkki jatkoi toimintaansa maanviljelijänä, kun hän sodan jälkeen oli ostanut rappiotilan Ul. Pyhäjärven Vaskijärveltä, nyk. Karkkilasta. Heikkilän tilaa Toivo kunnosti, raivasi peltoja, viljeli ja asusti perheineen vuosikymmenet, kunnes siirtyi Kaunialan sotav...

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högfo...