Karkkilasta...Jukka Laitinen

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

Sotaveteraani Toivo Virkki (1918-2015) oli syntynyt Karjalan Kannaksella Vuoksen rannalla, Vuokselan pitäjässä. Viipurin eteläpuolella olleen kunnan naapureina muistetaan mm. Muolaa, Valkjärvi, Sakkola, Äyräpää ja Heinjoki. Toivosta tuli 14-vuotiaana isäntä kotitaloonsa Vuokselan Lehtolaan, kun hänen isänsä maanviljelijä Teodor Virkki oli kuollut v. 1928. Äidin Helena Virkin ja kolmen sisaren kanssa hän jatkoi talon töitä aina Talvisodan syttymiseen ja Karjalan evakuoimiseen saakka. Nuorena miehenä Toivo oli mukana Talvisodassa ja reservin upseerikoulutuksen käytyään johti joukkuettaan Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. Toivo Virkin sota päätyi elokuussa 1941 haavoittumiseen Raja-Karjalassa. 75-prosenttisena sotainvalidina Toivo Virkki jatkoi toimintaansa maanviljelijänä, kun hän sodan jälkeen oli ostanut rappiotilan Ul. Pyhäjärven Vaskijärveltä, nyk. Karkkilasta. Heikkilän tilaa Toivo kunnosti, raivasi peltoja, viljeli ja asusti perheineen vuosikymmenet, kunnes siirtyi Kaunialan sotav

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Mänttärin talo ja kauppa ovat ehkä monella vielä muistissa. Tuo pitkä, vaalea puurakennus Turuntien varressa Pyhäjärven kunnantalon ja Osl. Tuen päämyymälän välissä oli rakennettu 1800-luvun lopulla. Omistajana kerrotaan olleen leipuri K. K. Tamminen, mutta Mänttärin taloksi rakennusta alettiin kutsua, kun Ahmoolla maakauppaa vuodesta 1904 pitänyt Vilho Mänttäri avasi v. 1908 kauppaliikkeen Pyhäjärven keskustaan Nyhkälän kylään, tähän Tammisen rakennukseen. Samalla rakennusta laajennettiin poikittaisella jatko-osalla talon Turuntien puoleiseen päätyyn. Vilho Mänttäri oli syntynyt v. 1870 talollisen poikana Sippolan Liikkalassa , Kymenlaaksossa. Jo nuorena hän oli kiinnostunut kauppa-alasta ja kansakoulun jälkeen pääsi myymäläapulaiseksi kotipaikkakunnallaan kauppias A. Bogdanoffille . Sittemmin hän toimi kauppan tehtävissä Kyminlinnassa, Haminassa, Tampereella ja Sääksmäellä, josta hän osti Kusti Ojasen kaupan itselleen ja aloitti itsenäisenä maakauppiaana. Myöhemmin hän jatkoi kau

Helsingintiellä sijaitseva entinen Niinisalon kiinteistö on remontin alla. Pertti Toikan ja Markku Ojasen omistama rakennus näyttää saavan ainakin uuden ulkovuorauksen. Niinisalon valjas- ja verhoiluliike oli sukuyritys, jonka toiminta on alkanut jo 1850-luvulla. Lauri Niinisalo jatkoi toimintaa v. 1918 ja Karkkilassa 1930-luvulla valjaiden ja verhoilun lisäksi myyntiin otettiin myös huonekaluja. Aluksi Lauri Niinisalon yritys toimi ns. Peromaan talossa nyk. Kantolankadun varressa, mutta osti sitten Ohlssonin perikunnalta kiinteistön nyk. Helsingintien varrelta v. 1937. Rakennusta laajennettiin kadunvarteen huonekalumyymälällä. ASKO-huonekalujen myynti alkoi Karkkilassa. Asko-huonekalujen myyntiä jatkoi Laurin jälkeen hänen poikansa Timo Niinisalo vuoteen 2009. Timon aikana huonekalujen maalauksen, kokoamisen ja verhoilun lisäksi maalattiin autoja ja verhoiltiin niiden istuimia. Nyt rakennuksessa toimivat käytettyjen tavaroiden myymälä Retro ja Romu sekä Karkkilan Divari, joka myy my

Kuva Kansan Arkisto Viljo Artturi Virtanen oli poliitikko, kaupunginjohtaja ja kansanedustaja, joka oli syntynyt v. 1912 Pyhäjärven Järvenpään kylässä Heikki Oskari ja Amanda Sofia Virtasen suurperheen nuorimmaksi lapseksi. Isä Heikki Virtanen kuoli vuonna 1918 kansalaissodassa, Viljo oli silloin kuusivuotias. Viljon vanhin veli oli Juho Oskari Virtanen , rakennusurakoitsija. Hänestä kerron ehkä seuraavalla kerralla. Viljo Virtanen kasvoi köyhässä perheessä ja joutui lähtemään työelämään jo hyvin nuorena. Hän aloitti työnsä Osl. Tuessa, ensin apupoika ja myöhemmin vastuullisissa myymälätehtävissä. Kansakoulun jälkeen Viljo koulutti itseään työn ohessa Högforsin työväenopistoissa sekä myös Kulutusosuuskuntien Keskusliiton (KK) osuuskauppakoulussa, jossa koulutettiin osuusliikkeiden henkilökuntaa osuuskaupan eri tehtäviin.  Viljo Virtanen toimi pitkään Otk-laisessa osuuskauppaliikkeessä, ja hänet nimitettiin vuonna 1945 Osuuskauppa Itä-Savon kaupalliseksi johtajaksi Savonlinnaan . V