Siirry pääsisältöön

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

 

90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen. Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä.

Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa.

Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969 ja olipa mukava tavata siskoja ja veljiä vuosikymmenien takaa.

Juhlan ohjelmaa ohjasivat lippukuntien johtajat, Partioveikoista Lari-Pekka Karisalmi ja Raudanreippaista Janika Lehtinen. Partioveteraaneina juhlaan olivat tulleet myös Lars Karlsson, Risto Niinikoski ja Heikki Laine.

Omaa partiotoimintaansa muistelivat paikalle tulleet partioveteraanit. Kyösti Suonoja oli liittynyt Partioveikkoihin jo 1940-luvun lopulla. Kyösti kertoi muistoja kesäleireistä Antiaisissa, Kiljavalla ja Vierumäellä sekä talvisista hiihtoleireistä Koillismaalla. 







Martti Ericsson oli liittynyt kolkkapoikiin yhdessä Jussi-veljensä kanssa v. 1952 ja hänen muistoissaan olivat mm. Sulkavan suurleiri, jonne 10-11-vuotiaat kolkkapojat matkustivat junalla, yksin, Karkkilasta lähtien. Ylläksen leirillä oli hiihdelty tuntureilla välillä huonoissakin sääoloissa.


Riitta Hirvonen o.s. Korhonen muisteli lämmöllä omaa partiosiskotoimintaansa 1950-1960 luvuilla  - vanhaa Koloa Vanhassakylässä, Hangon kesäleirejä, joihin matkattiin kuorma-auton lavalla penkeillä istuen. Keväisin Yrjönpäiväjuhlaa vietettiin Tehtaan Seuratalolla ja monesti oltiin mukana myös Partioparaatissa Helsingin Senaatintorilla.
Uudenmaan partiolaisten Yrjönpäiväparaati Karkkilassa 23.4.1967. Lippua kantaa Riitta Korhonen (nyk. Hirvonen). Partiosiskojen lippukuntaa johtaa Assi Karlsson.

Juhlassa jaettiin myös kunniakirjoja ja merkkelä ansioituneille partiolaisille ja lippukunnan vetäjille. Juhla- ja tervehdyspuheita pidettiin ja yhdessä laulettiin mm. Partiomarssi ja lähes kaikille tuttu Nuotiolaulu. Juhla päätettiin arvokkaasti Uusmaalaisten lauluun.

Partiomerkit ja -mitallit kiinnostivat Risto Frankia ja Seppo Laitiota, veteraani-partiolaisia molemmat. Merkkejään esitellyt nuori partiopoika oli tullut juhlimaan naapuripitäjästä, Nummen Samoojista.












Mielenkiintoinen ohjelmanumero oli muotinäytös "Partioasuja kautta vuosikymmenien". Asusteita oli saatu kerättyä näytille lähes joka vuosikymmeneltä tähän päivään.

Karkkilan Partiosiskoja vuosien varrelta, vas. Sini Leino (Väli-Klemelä), Irmeli Matilainen (Friman), Nina Niittynen (Bergman), Riitta Hirvonen (Korhonen), Irja Vekkilä (Rosenberg) ja Marianne Jokela


Karkkilan Partioveikkoja vuosien varrelta, vas. Risto Frank, Tom Sjöblom, Lars Karlsson, Jukka Laitinen, Seppo Laitio, Kyösti Suonoja, Hannu Laitinen, Risto Niinikoski, Martti Ericsson ja Heikki Laine.






Karkkilan partiotoiminnan historiaa on yhdessä kerätty ja suunnittelussa on myös perinne- ja valokuvanäyttely Karkkilan kirjastogalleriaan elokuussa. Näyttelyyn saadaan esille mm.  valokuvia ja partioasuja, merkkejä ja retkeilyvälineitä, esineitä ja muistoja, partion historiaa ja nykypäivää. 

Joskin eilen uutisoitiin, että Karkkilan kirjastossa on ollut viikonloppuna tulipalo ja sen seurauksena kirjasto ja kaupungintalo ovat suljettuina mittavien vesi- ja savuvahinkojen takia. Ehkä kirjaston tilat saadaan käyttöön elokuuhun mennessä ja näyttely saadaan pidettyä suunnitellun aikataulun mukaisesti elokuun ajan.  


Kiitos Lippukunnille hienosta juhlasta!

Jukka Laitinen

Valokuvat: Sauli Harinko ja Jukka Laitinen



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo