Siirry pääsisältöön

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

 

90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen. Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä.

Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa.

Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969 ja olipa mukava tavata siskoja ja veljiä vuosikymmenien takaa.

Juhlan ohjelmaa ohjasivat lippukuntien johtajat, Partioveikoista Lari-Pekka Karisalmi ja Raudanreippaista Janika Lehtinen. Partioveteraaneina juhlaan olivat tulleet myös Lars Karlsson, Risto Niinikoski ja Heikki Laine.

Omaa partiotoimintaansa muistelivat paikalle tulleet partioveteraanit. Kyösti Suonoja oli liittynyt Partioveikkoihin jo 1940-luvun lopulla. Kyösti kertoi muistoja kesäleireistä Antiaisissa, Kiljavalla ja Vierumäellä sekä talvisista hiihtoleireistä Koillismaalla. 







Martti Ericsson oli liittynyt kolkkapoikiin yhdessä Jussi-veljensä kanssa v. 1952 ja hänen muistoissaan olivat mm. Sulkavan suurleiri, jonne 10-11-vuotiaat kolkkapojat matkustivat junalla, yksin, Karkkilasta lähtien. Ylläksen leirillä oli hiihdelty tuntureilla välillä huonoissakin sääoloissa.


Riitta Hirvonen o.s. Korhonen muisteli lämmöllä omaa partiosiskotoimintaansa 1950-1960 luvuilla  - vanhaa Koloa Vanhassakylässä, Hangon kesäleirejä, joihin matkattiin kuorma-auton lavalla penkeillä istuen. Keväisin Yrjönpäiväjuhlaa vietettiin Tehtaan Seuratalolla ja monesti oltiin mukana myös Partioparaatissa Helsingin Senaatintorilla.
Uudenmaan partiolaisten Yrjönpäiväparaati Karkkilassa 23.4.1967. Lippua kantaa Riitta Korhonen (nyk. Hirvonen). Partiosiskojen lippukuntaa johtaa Assi Karlsson.

Juhlassa jaettiin myös kunniakirjoja ja merkkelä ansioituneille partiolaisille ja lippukunnan vetäjille. Juhla- ja tervehdyspuheita pidettiin ja yhdessä laulettiin mm. Partiomarssi ja lähes kaikille tuttu Nuotiolaulu. Juhla päätettiin arvokkaasti Uusmaalaisten lauluun.

Partiomerkit ja -mitallit kiinnostivat Risto Frankia ja Seppo Laitiota, veteraani-partiolaisia molemmat. Merkkejään esitellyt nuori partiopoika oli tullut juhlimaan naapuripitäjästä, Nummen Samoojista.












Mielenkiintoinen ohjelmanumero oli muotinäytös "Partioasuja kautta vuosikymmenien". Asusteita oli saatu kerättyä näytille lähes joka vuosikymmeneltä tähän päivään.

Karkkilan Partiosiskoja vuosien varrelta, vas. Sini Leino (Väli-Klemelä), Irmeli Matilainen (Friman), Nina Niittynen (Bergman), Riitta Hirvonen (Korhonen), Irja Vekkilä (Rosenberg) ja Marianne Jokela


Karkkilan Partioveikkoja vuosien varrelta, vas. Risto Frank, Tom Sjöblom, Lars Karlsson, Jukka Laitinen, Seppo Laitio, Kyösti Suonoja, Hannu Laitinen, Risto Niinikoski, Martti Ericsson ja Heikki Laine.






Karkkilan partiotoiminnan historiaa on yhdessä kerätty ja suunnittelussa on myös perinne- ja valokuvanäyttely Karkkilan kirjastogalleriaan elokuussa. Näyttelyyn saadaan esille mm.  valokuvia ja partioasuja, merkkejä ja retkeilyvälineitä, esineitä ja muistoja, partion historiaa ja nykypäivää. 

Joskin eilen uutisoitiin, että Karkkilan kirjastossa on ollut viikonloppuna tulipalo ja sen seurauksena kirjasto ja kaupungintalo ovat suljettuina mittavien vesi- ja savuvahinkojen takia. Ehkä kirjaston tilat saadaan käyttöön elokuuhun mennessä ja näyttely saadaan pidettyä suunnitellun aikataulun mukaisesti elokuun ajan.  


Kiitos Lippukunnille hienosta juhlasta!

Jukka Laitinen

Valokuvat: Sauli Harinko ja Jukka Laitinen



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

NIINISALON KIINTEISTÖ EHOSTUU...

Helsingintiellä sijaitseva entinen Niinisalon kiinteistö on remontin alla. Pertti Toikan ja Markku Ojasen omistama rakennus näyttää saavan ainakin uuden ulkovuorauksen. Niinisalon valjas- ja verhoiluliike oli sukuyritys, jonka toiminta on alkanut jo 1850-luvulla. Lauri Niinisalo jatkoi toimintaa v. 1918 ja Karkkilassa 1930-luvulla valjaiden ja verhoilun lisäksi myyntiin otettiin myös huonekaluja. Aluksi Lauri Niinisalon yritys toimi ns. Peromaan talossa nyk. Kantolankadun varressa, mutta osti sitten Ohlssonin perikunnalta kiinteistön nyk. Helsingintien varrelta v. 1937. Rakennusta laajennettiin kadunvarteen huonekalumyymälällä. ASKO-huonekalujen myynti alkoi Karkkilassa. Asko-huonekalujen myyntiä jatkoi Laurin jälkeen hänen poikansa Timo Niinisalo vuoteen 2009. Timon aikana huonekalujen maalauksen, kokoamisen ja verhoilun lisäksi maalattiin autoja ja verhoiltiin niiden istuimia. Nyt rakennuksessa toimivat käytettyjen tavaroiden myymälä Retro ja Romu sekä Karkkilan Divari, joka myy my

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle