Siirry pääsisältöön

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...








Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  .

Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣.

Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake. 




Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma

Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisäksi myös muualla Uudellamaalla, Lounais-Hämeessä ja Vakka-Suomessa, jopa Pirkanmaalla. Ja reseptejä on yhtä paljon kuin valmistajiakin.

Edesmennyt tuttavani, somerniemeläinen tunnettu tietokirjailija Kai Linnilä on tutkinut ja kirjoittanut paljon perinneruokien historiasta ja luonteesta, mm. raakamakkaroista ja perunamakkaroista.  Linnilällä oli makkaramestarin titteli ja hän järjesti monesti Somerniemellä kursseja perunamakkaran ja raakamakkaroiden valmistuksesta. En itse päässyt hänen kursseilleen, mutta hän kirjoitti ja kertoili perinteestä. "Somerniemellä on uskaliasta pitää makkarakursseja, koska täällä on vahva, vuosisatainen makkaraperinne" kertoi Kai Linnilä. Hänen suosikkinsa raakamakkaroissa oli ehdottomasti lammas, karitsa ja riista.

Olavi Nyman on kertonut, että heidän perunamakkaransa valmistus Karkkilassa alkoi jo 1930-luvun alussa, jolloin heidän isoäitinsa Hilda Vigren aloitti sen valmistuksen vanhan hämäläisen talonpoikaisreseptin mukaan. Matti Peromaa aloitti perunamakkaransa valmistuksen makkaratehtaassaan ehkä jo 1910-luvulla. Matti Peromaa (Bergman) oli syntyisin Forssan-Tammelan alueelta, joten ehkä hänen reseptinsäkin on Hämeen suunnalta. Tyko Peromaa, Arvi Kallio ja Markku Vaske jatkoivat sitten perinnettä.

Vuosien varrella on ollut monia perunamakkaran kaupallisia valmistajia, mm.  meille tuttu Lihamestari Vaske. Myös Forssan Hakala, Kivikylä Palvi, Perniön Liha, Järvenpään Wursti, Helsingin Makkara. Osa näistäkin valmistajista on ehkä jo lopettanut, koska perinteisen perunamakkaran kysyntä on hiipunut. Näin aikoinani ilmoituksia, että Tampereen Lielahden Citymarketissa ja Prismassa oli myytävänä turkulaista ja akaalaista perunamakkaraa. Karkkilasta perunamakkaraa voi vielä kysyä Vasken tehtaalta ja S-marketista.





Perunamakkara ei ole koskaan ollut "minun juttuni", vaikka isoäitini sitä joskus valmisti ja tarjosikin. Hän oli syntyisin Vakka-Suomesta, Lokalahdelta. Hänen perunamakkaraperintönsä ja -reseptinsä olivat lähtöisin maaseudulta, Heikkilän talosta. Itse olen kyllä mieltynyt lampaan ja karitsan tuoremakkaroihin, joita kesän grillikautena tulee laitettua. Voisihan toki kokeilla perunamakkarankin grillausta. Onhan se Karkkilankin perinneruokaa!

Jukka Laitinen

Lähteet:
Karkkilan Tienoo -lehdet, 1970-1980 -luvuilla, Olavi Nymanin haastattelut.
Karkkilan Kotiseutulehti,  Markku Vasken haastattelu.
Kai Linnilän kertomaa ja kirjoittamaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1...

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo...