Siirry pääsisältöön

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...








Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  .

Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣.

Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake. 




Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma

Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisäksi myös muualla Uudellamaalla, Lounais-Hämeessä ja Vakka-Suomessa, jopa Pirkanmaalla. Ja reseptejä on yhtä paljon kuin valmistajiakin.

Edesmennyt tuttavani, somerniemeläinen tunnettu tietokirjailija Kai Linnilä on tutkinut ja kirjoittanut paljon perinneruokien historiasta ja luonteesta, mm. raakamakkaroista ja perunamakkaroista.  Linnilällä oli makkaramestarin titteli ja hän järjesti monesti Somerniemellä kursseja perunamakkaran ja raakamakkaroiden valmistuksesta. En itse päässyt hänen kursseilleen, mutta hän kirjoitti ja kertoili perinteestä. "Somerniemellä on uskaliasta pitää makkarakursseja, koska täällä on vahva, vuosisatainen makkaraperinne" kertoi Kai Linnilä. Hänen suosikkinsa raakamakkaroissa oli ehdottomasti lammas, karitsa ja riista.

Olavi Nyman on kertonut, että heidän perunamakkaransa valmistus Karkkilassa alkoi jo 1930-luvun alussa, jolloin heidän isoäitinsa Hilda Vigren aloitti sen valmistuksen vanhan hämäläisen talonpoikaisreseptin mukaan. Matti Peromaa aloitti perunamakkaransa valmistuksen makkaratehtaassaan ehkä jo 1910-luvulla. Matti Peromaa (Bergman) oli syntyisin Forssan-Tammelan alueelta, joten ehkä hänen reseptinsäkin on Hämeen suunnalta. Tyko Peromaa, Arvi Kallio ja Markku Vaske jatkoivat sitten perinnettä.

Vuosien varrella on ollut monia perunamakkaran kaupallisia valmistajia, mm.  meille tuttu Lihamestari Vaske. Myös Forssan Hakala, Kivikylä Palvi, Perniön Liha, Järvenpään Wursti, Helsingin Makkara. Osa näistäkin valmistajista on ehkä jo lopettanut, koska perinteisen perunamakkaran kysyntä on hiipunut. Näin aikoinani ilmoituksia, että Tampereen Lielahden Citymarketissa ja Prismassa oli myytävänä turkulaista ja akaalaista perunamakkaraa. Karkkilasta perunamakkaraa voi vielä kysyä Vasken tehtaalta ja S-marketista.





Perunamakkara ei ole koskaan ollut "minun juttuni", vaikka isoäitini sitä joskus valmisti ja tarjosikin. Hän oli syntyisin Vakka-Suomesta, Lokalahdelta. Hänen perunamakkaraperintönsä ja -reseptinsä olivat lähtöisin maaseudulta, Heikkilän talosta. Itse olen kyllä mieltynyt lampaan ja karitsan tuoremakkaroihin, joita kesän grillikautena tulee laitettua. Voisihan toki kokeilla perunamakkarankin grillausta. Onhan se Karkkilankin perinneruokaa!

Jukka Laitinen

Lähteet:
Karkkilan Tienoo -lehdet, 1970-1980 -luvuilla, Olavi Nymanin haastattelut.
Karkkilan Kotiseutulehti,  Markku Vasken haastattelu.
Kai Linnilän kertomaa ja kirjoittamaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

LEISTOLAN TALO ON JO PURETTU...

  Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.       Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja  Alarik S. Wihlman  paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi. 1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida ...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...