Siirry pääsisältöön

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...








Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  .

Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣.

Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake. 




Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma

Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisäksi myös muualla Uudellamaalla, Lounais-Hämeessä ja Vakka-Suomessa, jopa Pirkanmaalla. Ja reseptejä on yhtä paljon kuin valmistajiakin.

Edesmennyt tuttavani, somerniemeläinen tunnettu tietokirjailija Kai Linnilä on tutkinut ja kirjoittanut paljon perinneruokien historiasta ja luonteesta, mm. raakamakkaroista ja perunamakkaroista.  Linnilällä oli makkaramestarin titteli ja hän järjesti monesti Somerniemellä kursseja perunamakkaran ja raakamakkaroiden valmistuksesta. En itse päässyt hänen kursseilleen, mutta hän kirjoitti ja kertoili perinteestä. "Somerniemellä on uskaliasta pitää makkarakursseja, koska täällä on vahva, vuosisatainen makkaraperinne" kertoi Kai Linnilä. Hänen suosikkinsa raakamakkaroissa oli ehdottomasti lammas, karitsa ja riista.

Olavi Nyman on kertonut, että heidän perunamakkaransa valmistus Karkkilassa alkoi jo 1930-luvun alussa, jolloin heidän isoäitinsa Hilda Vigren aloitti sen valmistuksen vanhan hämäläisen talonpoikaisreseptin mukaan. Matti Peromaa aloitti perunamakkaransa valmistuksen makkaratehtaassaan ehkä jo 1910-luvulla. Matti Peromaa (Bergman) oli syntyisin Forssan-Tammelan alueelta, joten ehkä hänen reseptinsäkin on Hämeen suunnalta. Tyko Peromaa, Arvi Kallio ja Markku Vaske jatkoivat sitten perinnettä.

Vuosien varrella on ollut monia perunamakkaran kaupallisia valmistajia, mm.  meille tuttu Lihamestari Vaske. Myös Forssan Hakala, Kivikylä Palvi, Perniön Liha, Järvenpään Wursti, Helsingin Makkara. Osa näistäkin valmistajista on ehkä jo lopettanut, koska perinteisen perunamakkaran kysyntä on hiipunut. Näin aikoinani ilmoituksia, että Tampereen Lielahden Citymarketissa ja Prismassa oli myytävänä turkulaista ja akaalaista perunamakkaraa. Karkkilasta perunamakkaraa voi vielä kysyä Vasken tehtaalta ja S-marketista.





Perunamakkara ei ole koskaan ollut "minun juttuni", vaikka isoäitini sitä joskus valmisti ja tarjosikin. Hän oli syntyisin Vakka-Suomesta, Lokalahdelta. Hänen perunamakkaraperintönsä ja -reseptinsä olivat lähtöisin maaseudulta, Heikkilän talosta. Itse olen kyllä mieltynyt lampaan ja karitsan tuoremakkaroihin, joita kesän grillikautena tulee laitettua. Voisihan toki kokeilla perunamakkarankin grillausta. Onhan se Karkkilankin perinneruokaa!

Jukka Laitinen

Lähteet:
Karkkilan Tienoo -lehdet, 1970-1980 -luvuilla, Olavi Nymanin haastattelut.
Karkkilan Kotiseutulehti,  Markku Vasken haastattelu.
Kai Linnilän kertomaa ja kirjoittamaa.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...