Siirry pääsisältöön

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä:

AUERIN TALO

Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa.

Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo.


SUNDELLIN TALO

Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Varmavuoren tytär Inkeri Varmavuori avasi ensimmäisen vastaanottonsa v. 1932 Syrjäsen talossa Pappilan rinteessä, Kirjakaupan yläkerrassa. Yhdessä turkulaisen sulhasensa Ture Bergin kanssa he jatkoivat praktiikkaansa elokuussa 1933 Sundellin talossa , Valtatien ja Pusulantien kulmauksessa. Avioliittoon heidät vihittiin Karkkilan kirkossa lokakuussa 1933. 


Ture Berg ja Yhteiskoulun rehtori Jussi Saukkonen ostivat tontin Huhdintien kulmauksesta Karkkilan kauppalalta perustettavan kiinteistöosakeyhtiön nimiin. Rakennusluvan he saivat v. 1938 asuin- ja liiketalolle. Sota tuli väliin ja rakentaminen siirtyi. Jussi Saukkonen ja hänen vaimonsa, Yhteiskoulun lehtori Sylvi Emilia Saukkonen (o.s. Hakkarainen) muuttivat vuonna 1945 Karkkilasta Helsinkiin ja Ture Berg toteutti rakennusprojektin yksin.  

Hammaslääkärien muutettua omaan uuteen Bergin taloonsa Huhdintien kulmaan, Lahdesta Karkkilaan v. 1953 muuttaneet   Aino ja Alpo Frank  avasivat Sundellin taloon vaatetusliikeen, ja myös asuivat talossa. Toisessa päässä taloa toimi silloin Allan Riikosen valokuvaamo. Frankit muuttivat Valtatie 3:een uuteen kerrostaloon ja Riikonen Rajakadulle. Talon omistaja Sundell piti kauppatilassa kemikaaliliikettä ja Heinonen elintarvikekauppaa. Kari Lahtisen Karkkilan Pyörä ja Moottori ehti toimia Sundellin talossa muutaman vuoden, kunnes muutti Valtatiellä Kukkolan taloon 1970-luvulla. Lehdon kappa ja leninki aloitti toimintansa Sundellin talossa ja siirtyi sitten muistini mukaan kadun toiselle puolelle Bergin taloon. Viimeisimpiä liikkeitä taisi olla Korkeakosken kalastustarvikeliike, sittemmin Sundellin talo purettiin, ehkä 1990-luvulla ja tontille suunniteltiin uutta asemakaavaa, ja kerrostaloa. Onneksi ei toteutunut! 

Aikoinaan 1920/1930-luvulla Valtatie oli paikkakunnan tärkein "Kauppakatu", ehkä perinne jatkuu ja kehittyy.

Kovasti on maisema Valtatiellä muuttunut siitä, kun karkkilalaissyntyinen arkkitehti-taiteilija Kalevi Karlsson maalasi taulujaan Valtatien katukuvasta.



https://karkkilasta.blogspot.com/2022/03/kalevi-karlsson-karkkilasta.html


Lähteet:

- Aalto Rentola: Karkkilan historia 1992

- Kansallisarkisto, Digitaaliset aineistot - Sanomalehdet 1920-1939

- Karkkilan Tienoo -lehti, 1962- 

- Matti Mäki: Kaupankäynnin kohtaamisia, Turun Yliopisto, 2015

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo...