VILHO MÄNTTÄRI…MAAKAUPPIAASTA PANKINJOHTAJAKSI

Mänttärin talo ja kauppa ovat ehkä monella vielä muistissa. Tuo pitkä, vaalea puurakennus Turuntien varressa Pyhäjärven kunnantalon ja Osl. Tuen päämyymälän välissä oli rakennettu 1800-luvun lopulla. Omistajana kerrotaan olleen leipuri K. K. Tamminen, mutta Mänttärin taloksi rakennusta alettiin kutsua, kun Ahmoolla maakauppaa vuodesta 1904 pitänyt Vilho Mänttäri avasi v. 1908 kauppaliikkeen Pyhäjärven keskustaan Nyhkälän kylään, tähän Tammisen rakennukseen. Samalla rakennusta laajennettiin poikittaisella jatko-osalla talon Turuntien puoleiseen päätyyn.

Vilho Mänttäri oli syntynyt v. 1870 talollisen poikana Sippolan Liikkalassa, Kymenlaaksossa. Jo nuorena hän oli kiinnostunut kauppa-alasta ja kansakoulun jälkeen pääsi myymäläapulaiseksi kotipaikkakunnallaan kauppias A. Bogdanoffille. Sittemmin hän toimi kauppan tehtävissä Kyminlinnassa, Haminassa, Tampereella ja Sääksmäellä, josta hän osti Kusti Ojasen kaupan itselleen ja aloitti itsenäisenä maakauppiaana. Myöhemmin hän jatkoi kauppiaana myös Jyväskylässä. 

Mänttärin talossa oli kadunpuoleisen liiketilan lisäksi pankinjohtajan tilava asunto, lasikuisti ja iso puutarha. KUVA: © Jukka Laitisen perhealbumi.

Maaseudulla käytyä kaupankäyntiä koskevat lait, määräykset ja rajoitukset olivat saaneet alkunsa jo 1300-luvulla. Kustaa Vaasan aikana (1496–1560) rajoituksia lisättiin. Kustaa Vaasan tavoitteena oli kaupan keskittäminen suurimpiin kaupunkeihin ja kilpailla paikallisesti lyypekkiläisiä hansakauppiaita vastaan. Maakaupan uskottiin estävän kaupunkien menestymistä ja siksi sitä tuli rajoittaa. Vasta v. 1842 keisari Nikolai I päätti vapauttaa kaupankäynnin maaseudulla ja rajoituksia alettiin purkaa. Kauppiasta, joka piti kauppaliikettä maaseudulla, kutsuttiin maakauppiaaksi.

Mänttäri osti konkurssihuutokaupassa Lasaroffin konkurssipesältä kaupan varastoineen ja jatkoi maakauppiaana Ropoin tilan vuokratontilla olevassa rakennuksessa, jota kutsuttiin Haapalaksi. Missähän tämä Haapala-rakennus sijaitsi? 

Kauppias Lasaroffista on kerrottu, että hän oli kotoisin Vienankarjalan Arkangelin alueelta ja kiertokauppiaana eli ”laukkuryssänä” kierteli kauppamatkoillaan, kunnes perusti kauppaliikkeen Ahmoolle. Vilho Mänttäri piti Lasaroffin jälkeen maakauppaa Ahmoolla 5-6 vuotta. Hän aloitti kauppatoiminnan myös Nyhkälässä ”Mänttärin talossa” v. 1908. Myöhemmin hän luopui Ahmoon kaupastaan.

Turuntiellä Mänttärin sekatavarakauppa menestyi hyvin, ehkä juuri laajan ja tärkeän tavaravalikoimansa ansiosta. Lehtimainoksissa korostettiin 1920-luvulla mm. että kyseessä oli ”rauta-, ruuti-, lanka-, kangas- ja sekatavarainkauppa”.

Mänttärin taloa. KUVA: © Jukka Laitisen perhealbumi.

Vuonna 1926 kauppias Vilho Mänttäri valittiin Kansallis-Osake-Pankin esimieheksi ja pankin konttori siirtyi Anttilan talosta Mänttärin taloon Turuntien varteen. Mänttärin kauppaliike siirtyi Närön taloon, ja vuonna 1931 kaupan toiminimi lopetettiin. Kansallispankki osti omakseen rakennuksen ja pankkikonttori toimi siinä aina vuoteen 1954, jolloin pankille valmistui uudet konttoritilat Tammelantielle Yhteistaloon. Pyhäjärvelle v. 1917 perustetun Kansallispankin konttori sijaitsi aluksi Pyhäjärven kunnan omistamassa Anttilan talossa, jossa tuolloin oli kunnan toimiston lisäksi myös kirjasto ja poliisiin toimisto. 

Kansallispankin konttori Mänttärin talossa. KUVA: Nordean historia-arkisto/ELKA, käyttöoikeus 6095/Jukka Laitinen

Ensimmäisenä esimiehenä Karkkilan Kansallispankissa toimi Hannes Nordberg vuoteen 1924. Konttorin hallituksessa heti alusta alkaen vaikuttivat J. F. Salvén, Svante Hartman ja K. Varmavuori. Virkailijoina uudessa Pyhäjärven konttorissa toimivat mm. Kaisu Kukkola, Sally Salvén (o.s. Silván), Selli Niinivirta, Kerttu Mälkiä, Kyllikki Kylmäkorpi.

Vilho Mänttäri toimi Kansallispankin johtajana vuosina 1926-1941. Päivätyönsä lisäksi hän oli laajasti mukana yhteiskunnallisessa toiminnassa. Kauppiasaikanaan hän toimi mm. Hyvinkään ympäristön kauppiasyhdistyksessä, Maakaup-piasliitossa ja Suomen Vähittäiskauppaliitossa. Pyhäjärvellä ja Karkkilassa hän oli aktiivisesti mukana mm. Suojeluskunnassa kunniajäsenenä, Seurakunnan hallintokunnassa ja Karkkilan Suomalaisen Yhteiskoulun kannatusyhdistykses-sä ja johtokunnassa 1913–1931. 

Kansallispankin aikana vv. 1926-1954 Mänttärin talossa oli Turuntienpuoleisessa päädyssä pankin konttorihuone. Pankinjohtajan tilava asunto oli varustettu isolla lasikuistilla, puutarhalla ja pihasaunalla. Rakennuksen ullakolla ja piharakennuksessa oli myös vuokrahuoneita.

Osl. Tuen Syysmarkkinat Mänttärin talossa. KUVA: Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry

Osl. Tuki osti kiinteistön pankilta 1940-luvun lopulla. Kun pankki oli muuttanut uuteen konttoriin Yhteistaloon v. 1954, osuusliike käytti vanhaa pankkitilaa ns. ”Pop-up”-myymälänä. Siellä järjestettiin markkinapäiviä, kukkamyyntiä, lelumyyntiä, joulumarkkinoita… Rakennuksessa toimi 1970-luvulla myös Taru ja Esa Siivosen huonekaluliike Esan Kaluste.  Rakennus purettiin 1970–80 -luvulla ja tontille rakennettiin Osl. Tuen rautamyymälän noutovarasto. 

Osuusliike Tuen Mänttärin talon jouluinen lelumyymälä 1960-luvulla. 
KUVA: Ruukkimuseo Senkka.

Nyt Mänttärin talon tonttialue on vailla käyttöä. KUVA: © Jukka Laitinen

Jukka Laitinen

LUE MYÖS:

KANSALLISPANKKI KARKKILASSA

https://karkkilasta.blogspot.com/2022/04/kansallispankki-karkkilassa.html

Lähteet:
Nordean historia-arkisto, Helsinki 
Suomen Elinkeinoelämän Keskusarkisto ELKA, Mikkeli
Kansallisarkisto, Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelu: Digitoidut sanomalehdet, mm. Helsingin Sanomat, Hyvinkään Sanomat, Hufvudstadsbladet, Maakauppias
Aalto, Rentola: Karkkilan historia