Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle valimoon ja metalliverstaalle. Tytöt löysivät monesti paikkansa piikoina ja apulaisina kauppaliikkeissä tai tehtaan virkamiesten ja toimihenkilöiden perheissä. Niin myös Juho August oli aloittanut työt 10-vuotiaana Högforsin tehtaalla ja yhtämittaisesti työskenteli siellä yli 50 vuoden ajan. Ehkä myös Elina Josefina oli tullut Lopen Topenolta Pyhäjärvelle työntekoon ja avioitui sitten Juho Augustin kanssa.
Berghällin perhe kasvoi nopeasti. Esikoisena syntyi August Leonard (Lennart) v. 1896, sitten Martti Einari 1897, Reino Verner 1899, Aarne Johannes 1901, Elsa Elina 1904, Aili Dagmar 1906, Uuno Ilmari 1907, Toivo Valtteri 1909, Lempi Auroora 1910, Sulo Armas 1912, Hilja Raakel 1913 ja kuopuksena Rauha Maria 1916. Miten mahtuivatkaan kaikki tuohon tupa ja kamari -mökkiin.
Juho ja Elina Berghällin perhe asettunut kuvattavaksi ehkä v. 1911. Takana vasemmalta Martti ja Lennart, toinen rivi takaa vas. Elsa, äiti Elina, isä Johan ja Reino, toinen rivi edestä äidin sylissä Lempi, edessä istumassa Uuno, isän sylissä Toivo, Aili ja Aarne. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä Sulo, Hilja ja Rauha. KUVA: Irmeli Aallon perhealbumi.
Berghällin lapsista monet jäivät asumaan ja töihin Karkkilaan, osa lähti maailmalle ja kouluttautui eri ammatteihin, mm.
Elsa Elina avioitui Kustaa Einari Koskisen kanssa ja he asustivat omassa talossaan Karkkilan Vattolassa. Elsa oli saanut räätälinopin ja Kustaa Einari ilmeisesti toimi mallipuuseppänä Högforsin tehtaalla. Kerrotaan, että Kustaa Einari vapaa-aikanaan teki hyviä ja tyylikkäitä huonekaluja – pöytiä, tuoleja, sänkyjä, piironkeja…
Lempi Auroora avioitui puutarhuri Toivo Salmen kanssa ja perustivat tähän Berghällin tontille oman puutarhansa kasvihuoneineen. Vuonna 1957 vanha Berghällin mökki purettiin ja Lempi ja Toivo rakennuttivat uuden kivitalon Helsingintien varteen asunnokseen ja liiketilakseen.
Aili Dagmar avioitui Mauno Edvard Salmen kanssa. Mauno oli puutarhuri Toivo Salmen veli. Aili toimi hierojana ja taloudenhoitajana ja asui mm. Karkkilassa, Lopella, Nummella ja Helsingissä.
Rauha Maria toimi Karkkilassa mm. vaihteenhoitajana puhelinkeskuksessa, myyjänä Kansanpukimossa ja Alkossa. Rauha avioitui Arvi Lehtosen kanssa ja he asuivat omakotitalossaan Karkkilan Perkontiellä. Arvi toimi Högforsin tehtaan autonkuljettajana ja myöhemmin tehtaan konttorin vahtimestarina.
Toivo Valtteri lähti Helsinkiin opiskelemaan ensin lukioon, sitten yliopistoon farmasian tiedekuntaan. Hän suoritti yliopiston farmaseutin tutkinnon ja lääkintölaitoksen proviisorin tutkinnon. Apteekkioikeuden hän sai v. 1948 Valkealan Selänpään apteekkiin ja myöhemmin Kuusankosken apteekkiin.
Hilja Raakel lähti myös Helsinkiin opiskelemaan ja suoritti yliopistossa farmaseutin tutkinnon.
Martti Einari aloitti nuorena työt Högforsin tehtaalla, mutta siirtyi sitten Helsinkiin metallityöoppiin. Hän harrasti jo Karkkilassa asuessaa lukemista ja kirjoittamista. Hän oli mukana myös sos.dem. nuorisojärjestön toiminnassa veljensä Lennartin tavoin ja kirjoitteli Valistaja-lehteen. Vuonna 1918 Kansalaissodan alkaessa Martti liittyi punakaartin Hyvinkään pataljoonan Högforsin osastoon ja oli mukana rintamalla mm. Kirkkonummella, Kiikoisissa, Hauholla, Tuuloksella ja Lahdessa, jossa vangittiin ja tuomittiin Valtion Rikosoikeudessa (VRO) 5 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Sittemmin 1920-luvulla Martti Väre (e. Berghäll) siirtyi Helsinkiin metallityöoppiin, osallistui Helsingin Sosialidemokraattiseen Nuorisoseuran toimintaan ja kirjoitteli sanomalehtiin.
Reino Verneri toimi sorvarina Högforsin tehtaalla. Myös hän liittyi v. 1918 punakaartin Hyvinkään pataljoonaan ja oli rintamalla mm. Heinolassa ja Kotkassa. Valtion Rikosoikeudessa (VRO) hänet tuomittiin 4 vuoden ehdolliseen vankeusrangaistukseen.
Lennart (August Leonard) oli sorvari, runoilija ja lehtimies. Hän kävi Högforsin kansakoulun ja meni sen jälkeen työhön myös Högforsin tehtaalle. Lennart oli mukana perustamassa Sosialidemokraattisen nuorisoliiton paikallisosastoa Högforsiin ja vuodesta 1914 mukana toimittamassa yhdistyksen julkaisemaa Valistaja-lehteä. Lennart muutti Helsinkiin ja Valistajan toimittajaksi tuli hänen veljensä Martti. Helsingissä Lennart työskenteli metallisorvarina mm. Sönnerbergin metalliverstaassa Kasarminkadulla. Työn ohessa hän kirjoitteli runoja ja lehtiartikkeleita. Hän liittyi myös Helsingin Sosialidemokraattiseen Nuorisoseuraan. Lennart valittiin yhdistyksen johtokuntaan ja v. 1917 yhdistyksen puheenjohtajaksi. Myöhemmin 1920-luvun alussa Lennart Berghäll oli mukana kommunistien maanalaisessa toiminnassa, mistä hän sai vankeustuomion. Syynä tähän oli v. 1922 levitetty Herää, käy taisteluun! -niminen lentolehtinen. Ennen tuomion lainvoimaista toimeenpanoa Lennart ehti matkustaa Kanadaan. Kanadan Ontarion Windsorissa Lennart työskenteli Fordin autotehtaalla ja osallistui aktiivisesti suomalaissiirtolaisten perustaman sosialistisen Canadan Suomalaisen Järjestön toimintaan. Lennart oli mukana toimittamassa järjestön Nyrkki-nimistä lehteä. Lennart Berghäll kuoli munuaissairauteen kesäkuussa 1929.
Ryhmäkuva Helsingin sos. dem. nuorisojärjestöstä. Lennart Berghäll alhaalla oikealla. Kuva: Kansan Arkisto.
Ruotsinkielisten sukunimien muuttaminen oli hyvin yleistä 1930-luvulla. Myös Berghällin lapsista osa muutti sukunimensä v. 1936. Nimikampanjan järjestäjänä toimi Suomalaisuuden Liitto vv. 1935-36. Tällöin nimenmuutoksia tehtiin mm. Kalevalan päivänä, Snellmanin päivänä, Hakkapeliittain päivänä sekä uudenvuoden aattona. Vuonna 1935 suomalaistettiin yhteensä 74064 henkilön nimet. Toivo Valter, Hilja Raakel ja Rauha Maria muuttivat sukunimekseen Vuorhela. Martti Einar, Reino Verner ja Aarne Johannes olivat ottaneet sukunimekseen Väre jo v. 1918.
Juhon ja Elinan jälkeen suku ei enää jatkunut Berghäll-nimellä. Puutarhatoiminta kasvihuoneineen alkoi Lempi ja Toivo Salmen toimesta jo Berghällin mökin aikana, mutta laajeni uuden liiketalon myötä kukkakaupan ja hautaustoimiston pidolla.
Edelleen Helsingintie 43:ssa Salmen rakennuttamassa liiketalossa toimii kukkakauppa ja hautaustoimisto.
Jukka Laitinen
Kommentit
Lähetä kommentti