Siirry pääsisältöön

Kansanedustaja HELENA VIRKKI oli Toivo Virkin äiti.


Sotaveteraani Toivo Virkki (1918-2015) oli syntynyt Karjalan Kannaksella Vuoksen rannalla, Vuokselan pitäjässä. Viipurin eteläpuolella olleen kunnan naapureina muistetaan mm. Muolaa, Valkjärvi, Sakkola, Äyräpää ja Heinjoki.


Toivosta tuli 14-vuotiaana isäntä kotitaloonsa Vuokselan Lehtolaan, kun hänen isänsä maanviljelijä Teodor Virkki oli kuollut v. 1928. Äidin Helena Virkin ja kolmen sisaren kanssa hän jatkoi talon töitä aina Talvisodan syttymiseen ja Karjalan evakuoimiseen saakka. Nuorena miehenä Toivo oli mukana Talvisodassa ja reservin upseerikoulutuksen käytyään johti joukkuettaan Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. Toivo Virkin sota päätyi elokuussa 1941 haavoittumiseen Raja-Karjalassa.


75-prosenttisena sotainvalidina Toivo Virkki jatkoi toimintaansa maanviljelijänä, kun hän sodan jälkeen oli ostanut rappiotilan Ul. Pyhäjärven Vaskijärveltä, nyk. Karkkilasta. Heikkilän tilaa Toivo kunnosti, raivasi peltoja, viljeli ja asusti perheineen vuosikymmenet, kunnes siirtyi Kaunialan sotavammasairaalaan. Talousneuvos Toivo Virkki kuoli 97-vuotiaana Kaunialassa 5.7.2015.

Vaskijärven Heikkilän tilalla asusti sotien jälkeen myös Toivo Virkin äiti, kansanedustaja Helena Virkki. Suomenlahden Suursaaressa v. 1884 kalastajan tyttäreksi syntynyt Helena Talsi oli hankkinut meijerialan koulutuksen ja avioiduttuaan v. 1905 Teodor Virkin kanssa toimi maatilan emäntänä Vuokselan pitäjän Lehtolan tilalla. Lehtolan tilan Teodor Virkki oli perinyt vanhemmiltaan ja yhdessä Helenan kanssa he alkoivat soveltaa tilallaan uusia viljelys- ja karjanhoitomenetelmiä. Tila palkittiin useaan otteeseen ja siitä tuli myös esikuvallinen mallitila.

Helena Virkki tuli tunnetuksi ennen kaikkea Marttaliiton pitkäaikaisena puheenjohtaja 1935-1953. Helena Virkki toimi myös kokoomuksen kansanedustajana kolmen kauden ajan 1945-1954. Hänelle oli myönnetty talousneuvoksen arvonimi 1944. Jo Karjalan Vuokselassa hän oli aktiivisesti mukana paikallisessa järjestötoiminnassa ja kunnallispolitiikassa. Eduskuntatyössään hänen kerrotaan pitäneen tärkeänä erityisesti siirtoväen asioita, kotitalousneuvontaa ja marttatyötä.


Sotienaikaisten evakkomatkojen jälkeen Helena Virkki asui loppuelämänsä Vaskijärven kylässä Pyhäjärvellä (Karkkila) poikansa Toivon omistamalla Heikkilän tilalla. Hän kuoli Karkkilan sairaalassa vuonna 1968. Helena ja Toivo Virkin hautapaikka on Karkkilan kirkon hautausmaalla. Hautakivessä on myös kuvareliefi Helena Virkistä.

Helena Virkki on siis yksi niistä kansanedustajista, joilla on siteitä Karkkilaan syntymäkuntana tai asuinkuntana. On muitakin. Muistissani mm. Sos.dem Viljo Virtanen, SKDL:n Rainer Virtanen, SDP:n Raimo Liikkanen, Kokoomusen Jussi Saukkonen, SDP:n Kalevi Olin, sekä Kommunistien Juho Vihtori Vainio 1920-luvulla.

Jukka Laitinen


Lähteet:
HS, Erkki Pennanen
Sotapolku.fi
Marttaliitto
Eduskunnan kirjasto
Wikipedia
Kotimaa, Pekka Särkiö


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...