Siirry pääsisältöön

Kansanedustaja HELENA VIRKKI oli Toivo Virkin äiti.


Sotaveteraani Toivo Virkki (1918-2015) oli syntynyt Karjalan Kannaksella Vuoksen rannalla, Vuokselan pitäjässä. Viipurin eteläpuolella olleen kunnan naapureina muistetaan mm. Muolaa, Valkjärvi, Sakkola, Äyräpää ja Heinjoki.


Toivosta tuli 14-vuotiaana isäntä kotitaloonsa Vuokselan Lehtolaan, kun hänen isänsä maanviljelijä Teodor Virkki oli kuollut v. 1928. Äidin Helena Virkin ja kolmen sisaren kanssa hän jatkoi talon töitä aina Talvisodan syttymiseen ja Karjalan evakuoimiseen saakka. Nuorena miehenä Toivo oli mukana Talvisodassa ja reservin upseerikoulutuksen käytyään johti joukkuettaan Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. Toivo Virkin sota päätyi elokuussa 1941 haavoittumiseen Raja-Karjalassa.


75-prosenttisena sotainvalidina Toivo Virkki jatkoi toimintaansa maanviljelijänä, kun hän sodan jälkeen oli ostanut rappiotilan Ul. Pyhäjärven Vaskijärveltä, nyk. Karkkilasta. Heikkilän tilaa Toivo kunnosti, raivasi peltoja, viljeli ja asusti perheineen vuosikymmenet, kunnes siirtyi Kaunialan sotavammasairaalaan. Talousneuvos Toivo Virkki kuoli 97-vuotiaana Kaunialassa 5.7.2015.

Vaskijärven Heikkilän tilalla asusti sotien jälkeen myös Toivo Virkin äiti, kansanedustaja Helena Virkki. Suomenlahden Suursaaressa v. 1884 kalastajan tyttäreksi syntynyt Helena Talsi oli hankkinut meijerialan koulutuksen ja avioiduttuaan v. 1905 Teodor Virkin kanssa toimi maatilan emäntänä Vuokselan pitäjän Lehtolan tilalla. Lehtolan tilan Teodor Virkki oli perinyt vanhemmiltaan ja yhdessä Helenan kanssa he alkoivat soveltaa tilallaan uusia viljelys- ja karjanhoitomenetelmiä. Tila palkittiin useaan otteeseen ja siitä tuli myös esikuvallinen mallitila.

Helena Virkki tuli tunnetuksi ennen kaikkea Marttaliiton pitkäaikaisena puheenjohtaja 1935-1953. Helena Virkki toimi myös kokoomuksen kansanedustajana kolmen kauden ajan 1945-1954. Hänelle oli myönnetty talousneuvoksen arvonimi 1944. Jo Karjalan Vuokselassa hän oli aktiivisesti mukana paikallisessa järjestötoiminnassa ja kunnallispolitiikassa. Eduskuntatyössään hänen kerrotaan pitäneen tärkeänä erityisesti siirtoväen asioita, kotitalousneuvontaa ja marttatyötä.


Sotienaikaisten evakkomatkojen jälkeen Helena Virkki asui loppuelämänsä Vaskijärven kylässä Pyhäjärvellä (Karkkila) poikansa Toivon omistamalla Heikkilän tilalla. Hän kuoli Karkkilan sairaalassa vuonna 1968. Helena ja Toivo Virkin hautapaikka on Karkkilan kirkon hautausmaalla. Hautakivessä on myös kuvareliefi Helena Virkistä.

Helena Virkki on siis yksi niistä kansanedustajista, joilla on siteitä Karkkilaan syntymäkuntana tai asuinkuntana. On muitakin. Muistissani mm. Sos.dem Viljo Virtanen, SKDL:n Rainer Virtanen, SDP:n Raimo Liikkanen, Kokoomusen Jussi Saukkonen, SDP:n Kalevi Olin, sekä Kommunistien Juho Vihtori Vainio 1920-luvulla.

Jukka Laitinen


Lähteet:
HS, Erkki Pennanen
Sotapolku.fi
Marttaliitto
Eduskunnan kirjasto
Wikipedia
Kotimaa, Pekka Särkiö


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo