Siirry pääsisältöön

LEISTOLAN TALO ON JO PURETTU...

 

Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.      

Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja Alarik S. Wihlman paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi.



1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida omaisuuttaan, mm. "1/2 tonnin kuormakorilla varustettua G-mallin Ford-henkilöautoa". Myös koko kiinteistö valokuvaamoineen oli myynnissä 1929-1932, mutta kiinnostunutta ostajaa silloin ei löytynyt ja Säästöpankki käynnisti velkahaasteen ja pakkohuutokappa pidettiin keväällä 1932.

Pakkohuutokaupassa tämän Anttilan tilan mailla olevan tontin vuokraoikeuden ja sillä olevat rakennukset huusi itselleen 25.000 markalla entinen poliisikonstaapeli Kaarle Gustav Lindeberg. Tämä entinen ajuri K. G. Lindeberg oli nimitetty Vihdin ja U.l. Pyhäjärven nimismiespiiriin poliisikonstaapeliksi v. 1904. Sisällissodan jälkeen keväällä 1918 Lindebergin poliisinura loppui. Hänet erotettiin tehtävästään, koska hän "oli osoittanut myötämielisyyttä punakaartia kohtaan ja auttanut sen toimintaa, mm. toimimalla punaisten Vallankumousoikeuden yleisenä syyttäjänä". Sittemmin hänestä käytettiin nimitystä huvilanomistaja, vakuutusasiamies...



Myös Lindeberg halusi myydä tämän kiinteistön ja ilmoitteli siitä useaan kertaan 1930-luvulla. Myynti-ilmoituksissa muistettiin korostaa, että valokuvaamo on ainut paikkakunnalle. Lopulta hän myi tai antoi perintönä talon tyttärelleen Saimille. Hän oli naimisissa Hugo Johannes Lindbergin kanssa. V. 1935 Hugo ja Saimi suomensivat nimensä Leistolaksi. Hugo toimi monttöörinä (sähköasentajana) Pyhäjärven kunnan sähkölaitoksella. Leistolat omistivat talon aina 1970-luvulle, kunnes talo purettiin ja tontille rakennettiin ok- ja paritaloja.


Keväällä 1934 Lindebergin-Leistolan aikana yläkerran valokuvaamo vuokrattiin Aini Saarelle ja toimintansa siellä aloitti Karkkilan Uusi Valokuvausliike. Vuonna 1946 A. Saari muutti valokuvaamonsa Värjärinkadun puolelle rakennuttamaansa uudisrakennukseen. Harry ja Erma Alén ostivat tämän valkoisen kivitalon asunnokseen 1960-luvulla. Silloin rakennusta kutsutti "Alénin taloksi".



Lähdetiedot: 
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelu: Digitoidut sanomalehdet, mm. Helsingin Sanomat, Hyvinkään Sanomat, Riihimäen Sanomat










Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...