Siirry pääsisältöön

MARKUN MAALAUS JATKOI HOMMIA…

 


Maalausliike Alénin historiasta ja toiminnasta hiljattain julkaistu kirja ei tästä kerro. Simo Merinen kertoo kirjassaan maalausliikkeen synnystä, laajentumisesta ja toiminnan päättymisestä yrityksen  konkurssiin vuonna 1974.

Markulla oli nyt ohjakset, kun uusi maalausliike aloitti toiminnan toukokuussa v. 1974. Kaupparekisteriin merkityn Markun Maalaus Oy:n osakkeista 80 prosenttia oli konkurssiin menneen yrityksen toisen omistajan Eero Alénin pojan, Markku Alénin nimissä. Yrityksen kotipaikkana oli Helsinki ja muina osakkaina Ilkka Koivu ja Reijo Vathén, molemmat entisen Veljekset Alénin työntekijöitä. Yhtiö toimitusjohtajana oli Ilkka Koivu. Markun Maalaus Oy jatkoi loppuun kesken jääneitä urakoita ja oli toimin-nassa muutaman vuoden.

Markku Alénin me tunnemme ehkä kaikki. Simo Merinen kertoo kirjassaan, että Markku oli mukana maalausliikkeen toiminnassa jo 1960-luvun loppuvuosina, lähinnä tekemässä tarjouslaskentaa ja kuljetustehtäviä. Markun Maalaus Oy:n osalta työ ja tehtävät ehkä jäivät vähemmälle, sillä Markku Alén oli jo keskittynyt lähes täysipäiväisesti autourheiluun – ensin jäärata-ajoihin ja sitten laajemmin ralliin, SM- ja MM-tasolla.



Markku on syntyperäinen karkkilalainen, joka innostui autourheilusta isänsä innoittamana. Eero Alén hankki menestystä jäärata- ja rallikilpailuissa. Sekä Eero että Markku voittivat jäärata-ajon Suomen mestaruuden.

Rallidebyyttinsä Alén teki vuonna 1969 Renault R8 Gordinilla. Vuoden 1970 Suurajoissa Markku kaatoi Opel Rally Kadettinsa, kun taas vuonna 1971 Alén osallistui kilpailuun Volvo 142:lla ja sijoittui kolmanneksi. Vuonna 1973 hän oli Suurajoissa toinen ja saman vuoden RAC-rallissa lopulta kolmas. Markku Alén on voittanut yhteensä 19 MM-sarjan osakilpailua ja on kuusinkertainen Jyväskylän Suurajojen voittaja. 20 vuotta Markun kartanlukijana toimi Ilkka Kivimäki. Näin kertoo Wikipedia.






"Kyl mä luulen, että vielä mennään." (Markku Alén Iltasanonien haastattelussa täyttäessään 70 v. pari vuotta sitten.) 

Markun käyttämistä ralliautoista ovat jääneet mieleeni Fiat Mirafiori, Toyota, Subaru sekä Lancia Delta S4, tuo surullisen kuuluisa B-sarjan vauhtihirmu, jolla Henry Toivonen menetti henkensä Korsikan rallissa v. 1986. Sittemmin B-sarja poistettiin kansainvälisistä rallikilpailuista.

Edelleen Markulla on siteitä Karkkilaan. Tavaksi hänelle on tullut pistäytyä Karkkilan juhannustorilla munkkikahvilla ja tavata paikallisia tuttujaan. Mökkitielläni Vuotinaisissa Markku on vuosien varrella useasti nautiskellut ja treenaillut autoillaan, Mirafiorilla ja Lancialla. Vieläkin silloin tällöin näkee ja kuulee, kuinka tällä tienpätkällä TV:n Teknavi-sarjaa kuvataan ja Markku testaa mm. Porscheja.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo