Siirry pääsisältöön

MARKUN MAALAUS JATKOI HOMMIA…

 


Maalausliike Alénin historiasta ja toiminnasta hiljattain julkaistu kirja ei tästä kerro. Simo Merinen kertoo kirjassaan maalausliikkeen synnystä, laajentumisesta ja toiminnan päättymisestä yrityksen  konkurssiin vuonna 1974.

Markulla oli nyt ohjakset, kun uusi maalausliike aloitti toiminnan toukokuussa v. 1974. Kaupparekisteriin merkityn Markun Maalaus Oy:n osakkeista 80 prosenttia oli konkurssiin menneen yrityksen toisen omistajan Eero Alénin pojan, Markku Alénin nimissä. Yrityksen kotipaikkana oli Helsinki ja muina osakkaina Ilkka Koivu ja Reijo Vathén, molemmat entisen Veljekset Alénin työntekijöitä. Yhtiö toimitusjohtajana oli Ilkka Koivu. Markun Maalaus Oy jatkoi loppuun kesken jääneitä urakoita ja oli toimin-nassa muutaman vuoden.

Markku Alénin me tunnemme ehkä kaikki. Simo Merinen kertoo kirjassaan, että Markku oli mukana maalausliikkeen toiminnassa jo 1960-luvun loppuvuosina, lähinnä tekemässä tarjouslaskentaa ja kuljetustehtäviä. Markun Maalaus Oy:n osalta työ ja tehtävät ehkä jäivät vähemmälle, sillä Markku Alén oli jo keskittynyt lähes täysipäiväisesti autourheiluun – ensin jäärata-ajoihin ja sitten laajemmin ralliin, SM- ja MM-tasolla.



Markku on syntyperäinen karkkilalainen, joka innostui autourheilusta isänsä innoittamana. Eero Alén hankki menestystä jäärata- ja rallikilpailuissa. Sekä Eero että Markku voittivat jäärata-ajon Suomen mestaruuden.

Rallidebyyttinsä Alén teki vuonna 1969 Renault R8 Gordinilla. Vuoden 1970 Suurajoissa Markku kaatoi Opel Rally Kadettinsa, kun taas vuonna 1971 Alén osallistui kilpailuun Volvo 142:lla ja sijoittui kolmanneksi. Vuonna 1973 hän oli Suurajoissa toinen ja saman vuoden RAC-rallissa lopulta kolmas. Markku Alén on voittanut yhteensä 19 MM-sarjan osakilpailua ja on kuusinkertainen Jyväskylän Suurajojen voittaja. 20 vuotta Markun kartanlukijana toimi Ilkka Kivimäki. Näin kertoo Wikipedia.






"Kyl mä luulen, että vielä mennään." (Markku Alén Iltasanonien haastattelussa täyttäessään 70 v. pari vuotta sitten.) 

Markun käyttämistä ralliautoista ovat jääneet mieleeni Fiat Mirafiori, Toyota, Subaru sekä Lancia Delta S4, tuo surullisen kuuluisa B-sarjan vauhtihirmu, jolla Henry Toivonen menetti henkensä Korsikan rallissa v. 1986. Sittemmin B-sarja poistettiin kansainvälisistä rallikilpailuista.

Edelleen Markulla on siteitä Karkkilaan. Tavaksi hänelle on tullut pistäytyä Karkkilan juhannustorilla munkkikahvilla ja tavata paikallisia tuttujaan. Mökkitielläni Vuotinaisissa Markku on vuosien varrella useasti nautiskellut ja treenaillut autoillaan, Mirafiorilla ja Lancialla. Vieläkin silloin tällöin näkee ja kuulee, kuinka tällä tienpätkällä TV:n Teknavi-sarjaa kuvataan ja Markku testaa mm. Porscheja.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Romeo ja Julia – vuosisatojen rakkaustarina on nyt nähty

Kuva Karkilan Työväen Näyttämö/Antti Lehtonen Kävin katsomassa kesäteatterissa Karkkilan Työväen Näyttämön ensi-illan, jossa esitettiin William Shakespearen klassikko Romeo ja Julia . Sateen uhka leijui silloin ilmassa, mutta pahimmalta vältyttiin, ja Tehdasnäyttämön katsomo täyttyi ilahduttavan runsaslukuisesta yleisöstä. Harva näytelmä on koskettanut ihmisiä yhtä syvästi kuin Romeo ja Julia. Yli 400 vuotta sitten kirjoitettu tarina rakkaudesta, vihasta ja sovinnosta puhuttelee edelleen kaikkialla maailmassa. Se kertoo kahdesta nuoresta, Romeosta ja Juliasta, jotka rakastuvat toisiinsa, vaikka heidän sukunsa ovat verivihollisia. Tarinassa salainen rakkaus, väärinkäsitykset ja kohtalon oikut johtavat traagiseen loppuun: nuoret menettävät henkensä, mutta heidän kuolemansa saa suvut viimein tekemään sovinnon. Esitys jäi mieleeni ja herätti ajatuksiani. Erityisesti jäin pohtimaan paria asiaa. Kuva Jukka Laitinen Ensimmäinen liittyi näytelmän aloitukseen. Olin tullut katsomaan klassis...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

LEISTOLAN TALO ON JO PURETTU...

  Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.       Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja  Alarik S. Wihlman  paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi. 1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida ...