Siirry pääsisältöön

SIIRTOMAATAVAROITA, KANKAITA, HATTUJA, LYHYTTAVAROITA...

 

Einari Elon sekatavarakauppa Karkkilan Tuorilassa oli varautunut myymään lähes mitä tahansa, mm. sillistä ja sukista suksiin ja sauvoihin. "Kangasvaraston monipuolisuus ja siirtomaatavarain tuoreus takaa jokaisen liikkeen ostajapiiriin liittyvän tyytyväisyyden" ilmoitteli kauppias Elo v. 1930 sanomalehdessä.

Juho Einari Elo oli syntynyt v. 1886 Tuorilan Yli-Hemmin talossa Erik Erikin-poika ja Maria Matilda Johanssonin perheeseen. Erik oli Yli-Hemmin isäntä ja piti talossaan aikoinaan myös maakauppaa. Maria oli o.s. Lindstedt, Vattolan Liistoin talon tyttäriä. Erikin äiti oli Ulrika Örmark Kovelosta. Erik otti suku-nimekseen isänsä nimestä johdetun Johansson, muut sisarukset käyttivät nimeä Hellgrén.

Einarilla oli siis laajasti pyhäjärveläiset sukujuuret, sillä Hemmi (myöh. Ali-Hemmi ja Yli-Hemmi) oli pitäjän suurimpia ja vauraampia taloja ja sukuperimää oli avioliittojen kautta Vattolaan, Järvenpäähän, Tuorilaan, Koveloon, Siikalaan, Ahmoolle... Jopa minun lapseni ja lapsenlapseni ovat edesmenneen vaimoni kautta sukua Hemmin taloon - ovat Erik Erikinpoika Johanssonin ja Ulrika Örmarkin kaukaisia jälkeläisiä. 1800/1900-lukujen vaihteessa Hemmin tilat (Ali-Hemmi ja Yli-Hemmi) myytiin Oy Högfors Ab:lle.

Yli-Hemmin talo Tuorilassa (purettu) Kuva: Museovirasto.

Einari jatkoi isänsä jälkeen kaupanpitoa Tuorilassa, lähdetietojeni mukaan (Karkkilan historia, Aalto, Rentola) Einari olisi aloittanut kauppiaana Tuorilassa v. 1899. Tämä ei tunnu mahdolliselta, Einari oli tuolloin 13 vuotias. Ehkä kauppa rakennettiin tuolloin 1899, ennen kuin Yli-Hemmi myytiin Högforsille, Einari jatkoi kaupanpitoa 1900-luvun alkuvuosina? 

Tuo Hemmin talossa ollut maakauppa lienee ollut sen ajan vanhimpia. Muita maakauppoja oli tuolloin mm. Närön kauppa, Tehtaan kauppa, Työläisten osuuskauppa, Vattolassa Lindstedt (Lehmusniemi), Haavistossa Alander ja Hietakangas, Ahmoolla Lasaroff, Mänttäri ja Peltonen...ehkä vielä muitakin.



Sittemmin Einari Elon kauppa liittyi Keskon K-kaupaksi. Muita K-kauppiaita silloin oli mm. Vattolassa Lehmusniemi, Nyhkälässä K.A.Tallamäki, myöhemmin myös Nyman ja Nord. Samaan aikaan osuuskaupat Tuki ja Uusi-Pohja levittäytyivät laajasti Karkkilan, Pyhäjärven, Pusulan ja Vihdin alueilla.

Kun Juho Einari Elo (1886-1972) lopetti kaupanpitonsa, jatkajaksi ryhtyi Aarre Eerik Elo (1917-1974) yhdessä vaimonsa Kainon (o.s. Lintumaa) kanssa. Aarre oli Erik Johanssonin poika toisesta avioliitostaan Anna Rosenqvistin kanssa, siis Einarin velipuoli. Taisi tämä kauppa lopettaa toimintansa jo 1970-luvulla. Aikoinaan Elon kaupassa toimi myös Tuorilan "postikonttori" ja oli myös kylän "tietotoimisto".

Nytkin Karkkilan postikonttori toimii K-kaupassa, K-Supermarketissa.

Lähdetiedot:

Aalto, Rentola: Karkkilan historia
Hillevi ja Kauko Örmark: Öhrmark-sukukirja
MyHeritage- ja Geni World -tietokanta ja -sukututkimusalusta
Digi.kansalliskirjasto.fi-palvelu: Digitoidut lehdet, mm. Hyvinkään Sanomat



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...