Siirry pääsisältöön

JAAKKO OLI ALLANIN PIKKUVELI

Kuva: 2022©Jukka Laitinen 

Riikosen Allanista olenkin aikaisemmin kertonut. Allan Riikonen (1927-2009) innostui valokuvauksesta jo nuorena poikana ja perusti valokuvaamon Karkkilaan 1950-luvulla. 


Kalle ja Tyyne Riikosen nuorempi poika Jaakko Riikonen (1930-2006) opiskeli ja valitsi itselleen yhteiskunnallisen työuran. Käytyään keskikoulun Karkkilan Yhteiskoulussa Jaakko Riikonen jatkoi lukion Hyvinkäällä, koska Karkkilassa ei silloin vielä ollut mahdollisuutta lukiopiskeluun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti v. 1948. Karkkilan ja Hyvinkään väliset viikonlopun koti- ja koulumatkat Jaakko kulki sodan jälkeen kapearaiteisella "Pikkupässillä". Lukion käytyään Jaakko opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteen maisteriksi v. 1952.

Työurallaan Jaakko Riikonen ehti toimia monessa yhteiskunnallisessa tehtävässä. Yliopiston jälkeen työt alkoivat mm. Tullilaitoksessa, Rautatiehallituksessa, Vakuutusyhtiö Kansassa, kunnes hän siirtyi Ammattiyhdistysopistoon kansantalouden opettajaksi. Pari vuotta myöhemmin Riikonen siirtyi laajemmin ammattiyhdistystehtäviin, ensin  SAK:n opintosihteeriksi, sitten v. 1960 Kunnallisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden liiton KTV:n palkka-asiainsihteeriksi ja liittosihteeriksi. V. 1971  hänet valittiin KTV:n puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi 1971-1973.


SAK:n Ammattiyhdistysopisto Kiljavalla toimii nykyisin kansanopistona Kiljavan opiston nimellä. Kuva Kiljavan opisto Oy.

Vuonna 1973 perustettiin uusi Valtion virasto, Työsuojeluhallitus ja Riikonen nimettiin tämän uuden viraston pääjohtajaksi. Tampereen Hippoksen virastotalossa Riikosella oli yli 500 alaista. Kansainvälinen työjärjestö ILO tuli myös Riikoselle tutuksi. Valtion organisaatiomuutoksissa Työsuojeluhallitus lakkautettiin maaliskuussa 1993 ja sen toiminnot siirrettiin työministeriöön ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistoihin ja sittemmin sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällöin Jaakko Riikonen jäi eläkkeelle.



Hippostalo Tampereen Kalevassa, kiinteistön nykyinen omistaja on Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS. Kuva Wikimedia Commons 

Jaakko Riikonen on v. 1974 kertonut Karkkilan Tienoo -lehden haastattelussa seuraavaa: "Kesäisin vietän usein viikonloput Kovelonjärven rannalla, missä vanhemmillani onkesämökki. Mielessä on myös ollut ajatus, että voisi eläkevuosina palata Karkkilaan ja hankkia vaikkapa mökin Pyhäjärven rannalta."

Eipä toteutunut nuo haaveet, Jaakko Riikonen kuoli Tamperella v. 2006, 76 vuotiaana.








Kuvaaja Allan Riikonen/KRM

Lähdetiedot: 
Helsingin Sanomat, Karkkilan Tienoo
Wikipedia, Wikimedia Commons

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

LEISTOLAN TALO ON JO PURETTU...

  Aikoinaan Nyhkäläntiellä sijaitsi pitkä, taitekattoinen, valkeaksi rapattu talo, joka vuosikymmenien varrella tunnettiin monella nimellä - A. Wihlmanin talo, Valokuvaamon talo, K. G. Lindebergin talo, H. Lindbergin talo ja viimeksi Leistolan talo.       Tässä 7-huoneisessa talossa asuivat yleensä omistajat, mutta vuokralaisiakin oli useita. Rakennuksen yläkerrassa toimi valokuvaamo. Talon on ilmeisesti rakennuttanut 1920-luvulla valokuvaaja  Alarik S. Wihlman  paikallisen Säästöpankin rahoittamana. A. Wihlmannin valokuvaamo, Studioatelier A. Wihlman taisi olla ensimmäisiä valokuvaamoita silloisella Pyhäjärvellä. Vielä on monesta jäämistöstä löytynyt henkilövalokuvia, joissa kuvan kehyksiin tai taustaan on painettu A.Wihlman -logo/nimi. 1920-luvun lama alkoi Amerikasta ja levisi myös U.l. Pyhäjärvelle 1920-luvun lopulla. Myös Alarik Wihlmanin kohtasi vaikeuksia, kun Säästöpankki velkoi 40.000 markan saataviaan. Wihlman yrittikin realisoida ...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...