Siirry pääsisältöön

JAAKKO OLI ALLANIN PIKKUVELI

Kuva: 2022©Jukka Laitinen 

Riikosen Allanista olenkin aikaisemmin kertonut. Allan Riikonen (1927-2009) innostui valokuvauksesta jo nuorena poikana ja perusti valokuvaamon Karkkilaan 1950-luvulla. 


Kalle ja Tyyne Riikosen nuorempi poika Jaakko Riikonen (1930-2006) opiskeli ja valitsi itselleen yhteiskunnallisen työuran. Käytyään keskikoulun Karkkilan Yhteiskoulussa Jaakko Riikonen jatkoi lukion Hyvinkäällä, koska Karkkilassa ei silloin vielä ollut mahdollisuutta lukiopiskeluun. Ylioppilaaksi hän kirjoitti v. 1948. Karkkilan ja Hyvinkään väliset viikonlopun koti- ja koulumatkat Jaakko kulki sodan jälkeen kapearaiteisella "Pikkupässillä". Lukion käytyään Jaakko opiskeli Helsingin yliopistossa ja valmistui valtiotieteen maisteriksi v. 1952.

Työurallaan Jaakko Riikonen ehti toimia monessa yhteiskunnallisessa tehtävässä. Yliopiston jälkeen työt alkoivat mm. Tullilaitoksessa, Rautatiehallituksessa, Vakuutusyhtiö Kansassa, kunnes hän siirtyi Ammattiyhdistysopistoon kansantalouden opettajaksi. Pari vuotta myöhemmin Riikonen siirtyi laajemmin ammattiyhdistystehtäviin, ensin  SAK:n opintosihteeriksi, sitten v. 1960 Kunnallisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden liiton KTV:n palkka-asiainsihteeriksi ja liittosihteeriksi. V. 1971  hänet valittiin KTV:n puheenjohtajaksi, jossa tehtävässä hän toimi 1971-1973.


SAK:n Ammattiyhdistysopisto Kiljavalla toimii nykyisin kansanopistona Kiljavan opiston nimellä. Kuva Kiljavan opisto Oy.

Vuonna 1973 perustettiin uusi Valtion virasto, Työsuojeluhallitus ja Riikonen nimettiin tämän uuden viraston pääjohtajaksi. Tampereen Hippoksen virastotalossa Riikosella oli yli 500 alaista. Kansainvälinen työjärjestö ILO tuli myös Riikoselle tutuksi. Valtion organisaatiomuutoksissa Työsuojeluhallitus lakkautettiin maaliskuussa 1993 ja sen toiminnot siirrettiin työministeriöön ja työsuojelupiirien työsuojelutoimistoihin ja sittemmin sosiaali- ja terveysministeriöön. Tällöin Jaakko Riikonen jäi eläkkeelle.



Hippostalo Tampereen Kalevassa, kiinteistön nykyinen omistaja on Tampereen opiskelija-asuntosäätiö TOAS. Kuva Wikimedia Commons 

Jaakko Riikonen on v. 1974 kertonut Karkkilan Tienoo -lehden haastattelussa seuraavaa: "Kesäisin vietän usein viikonloput Kovelonjärven rannalla, missä vanhemmillani onkesämökki. Mielessä on myös ollut ajatus, että voisi eläkevuosina palata Karkkilaan ja hankkia vaikkapa mökin Pyhäjärven rannalta."

Eipä toteutunut nuo haaveet, Jaakko Riikonen kuoli Tamperella v. 2006, 76 vuotiaana.








Kuvaaja Allan Riikonen/KRM

Lähdetiedot: 
Helsingin Sanomat, Karkkilan Tienoo
Wikipedia, Wikimedia Commons

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo