Siirry pääsisältöön

NIITÄ KARKKILAN VIRTASIA, OSA 1 ... RAINER VIRTANEN



Pyhäjärven Haaviston kylässä v. 1920 syntynyt Kaarlo Rainer Virtanen tuli tunnetuksi työstään politiikan parissa, mm. Karkkilan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana.  Suomen Kommunistisen Puolueen SKP:n kansanedustajana Virtanen toimi vuosina 1956-1972.  
 
"Rainerin vanhemmat olivat Kalle ja Iida Virtanen. Kalle oli Kosken tilan Ahola-nimisen torpan poika ja sittemmin muonamiehenä monessa Haaviston talossa. Perhe asui useissa eri paikoissa. Vuonna 1936 Rainerin isä, Kalle Virtanen osti Syrjälän tilan maista Valahuhta-nimisen tontin ja rakensi sinne mökin perheelleen. Lapsia oli Rainerin lisäksi Reino ja Hulda." näin kertoo Virtasista Matti Mäki, tuo Haaviston kylän "kävelevä ensyclopedia". Matin toimittamasta kirjasta "Haaviston kylässä – ihmisiä Meritien varrelta" löytyy tarinoita tuosta  kylästä, missä Rainerkin vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.

Kansakoulun käytyään ja vartuttuaan  Rainer aloitti työt 16 vuotiaana Högforsin tehtaalla. Hän toimi mm. valimossa kaavaajana. Työ ohessa hän opiskeli ja sivisti itseään, mm. Karkkilan Työväenopistossa. Työpaikalla hän tutustui kommunistisiin nuoriin ja aktiivisesti oli mukana heidän järjestötoiminnassaan. 1950-luvun alussa Rainer Virtanen jätti työt tehtaalla ja siirtyi SKP:n Uudenmaan piiriin puoluetoimitsijaksi.


Vuoden 1954 vaaleissa Virtanen valittiin hyvällä äänimäärällä kansansanedustajaksi Suomen Eduskuntaan. Hänet valittiin  myös  SKP:n Helsingin-Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi, ja v. 1960 tämän piirijärjestön sihteeriksi.

Kansanedustajana toimiessaan vuosina 1954-1972 Rainer Virtanen toimi monissa Eduskunnan valiokunnissa, mm. pankki- ja kulkulaitosvaliokuntien puheenjohtajana.

1960-luvulla Suomun Kommunistisen Puolueen sisällä ilmeni  aatteellista ja toiminnallista erimielisyyttä ja syntyi oppositio, johon myös Rainer Virtanenkin liittyi. Taisto Sinisalon johtama vähemmistöryhmä "Taistolaiset" ei ollut tyytyväinen uuteen uudistusmieliseen puoluejohtoon, ns. Saarislaisiin. Riidat johtivat  1980-luvulla vähemmistöläisten erottamiseen ja sittemmin taistolaiset perustivat uuden puolueen  - Suomen Kommunistinen puolue (yhtenäisyys).

SKP:n 15. edustajakokous Kulttuuritalossa v. 1969 oli riitaisa.  Kokouksesta poistuneet vähemmistön edustajat jatkoivat omaa kokoustaan Koiton talolla, puhumassa kansanedustaja Rainer Virtanen. Taustalla teksti: Työmiehen talousoppi-marxilainen taloustiede. Kuva Yrjö Lintunen, 1969, Kansan Arkisto.

Vaikka Rainer Virtanen ei kuulunutkaan Taistolaisvähemmistön jyrkimpään ryhmään, ei hänen työnsä Eduskunnassa enää jatkunut vuoden 1972 vaalien jälkeen. Eduskunnasta pudottuaan hän jatkoi työtään SKP:n järjestötehtävissä.


Kuva Allan Riikonen/Karkkilan ruukkimuseo Senkka

Virtasen perhe asui omakotitalossaan Karkkilan Polarilla, Pirkäläntiellä, jossa vietettiin Rainerin 50-vuotispäiviä v. 1970. Vaimo Eila (o.s Länsikangas) oli myös kotoisin Haaviston kylästä. Matti Mäki kertoo, että Eilan vanhemmat  Akseli ja Anni Länsikangas olivat Haaviston Tuen myymälänhoitajina 1940-luvulla muutaman vuoden ajan. He ostivat sotien jälkeen Tallan tilan maista Vihtijärventien varresta omakotitontin, jolle rakensivat oman Peltopirtti-nimisen omakotitalon. Siellä toimi myös Haaviston puhelinkeskus, jota Anni Länsikangas hoiti. Eila Virtanen työskenteli pitkään Osl. Tuessa, mm. Centrumin vaate- ja kangasosaston hoitajana.


Virtasen perhe on haudattu Karkkilan Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalle. Rainer Virtanen kuoli 52 vuotiaana. Hänen poliittinen uransa jäi kesken. Myös heidän poikansa Kari kuoli nuorena, 32 vuotiaana. Muistan hänet koulu- ja nuoruusvuosiltani.

Lue myös Viljo Virtasesta:




Lähteet:
Matti Mäki: Haaviston kylässä – ihmisiä Meritien varrelta, kust. Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry
Eduskunnan kirjasto
Valtioneuvoston tietopalvelu
Kansan Arkisto
MyHeritage-, Geni World- ja BillionGraves- tietokanta 
Wikipedia, Wikimedia Commons
Henkilökuvat KRM

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo