Siirry pääsisältöön

NIITÄ KARKKILAN VIRTASIA, OSA 1 ... RAINER VIRTANEN



Pyhäjärven Haaviston kylässä v. 1920 syntynyt Kaarlo Rainer Virtanen tuli tunnetuksi työstään politiikan parissa, mm. Karkkilan kauppalanvaltuuston puheenjohtajana.  Suomen Kommunistisen Puolueen SKP:n kansanedustajana Virtanen toimi vuosina 1956-1972.  
 
"Rainerin vanhemmat olivat Kalle ja Iida Virtanen. Kalle oli Kosken tilan Ahola-nimisen torpan poika ja sittemmin muonamiehenä monessa Haaviston talossa. Perhe asui useissa eri paikoissa. Vuonna 1936 Rainerin isä, Kalle Virtanen osti Syrjälän tilan maista Valahuhta-nimisen tontin ja rakensi sinne mökin perheelleen. Lapsia oli Rainerin lisäksi Reino ja Hulda." näin kertoo Virtasista Matti Mäki, tuo Haaviston kylän "kävelevä ensyclopedia". Matin toimittamasta kirjasta "Haaviston kylässä – ihmisiä Meritien varrelta" löytyy tarinoita tuosta  kylästä, missä Rainerkin vietti lapsuutensa ja nuoruutensa.

Kansakoulun käytyään ja vartuttuaan  Rainer aloitti työt 16 vuotiaana Högforsin tehtaalla. Hän toimi mm. valimossa kaavaajana. Työ ohessa hän opiskeli ja sivisti itseään, mm. Karkkilan Työväenopistossa. Työpaikalla hän tutustui kommunistisiin nuoriin ja aktiivisesti oli mukana heidän järjestötoiminnassaan. 1950-luvun alussa Rainer Virtanen jätti työt tehtaalla ja siirtyi SKP:n Uudenmaan piiriin puoluetoimitsijaksi.


Vuoden 1954 vaaleissa Virtanen valittiin hyvällä äänimäärällä kansansanedustajaksi Suomen Eduskuntaan. Hänet valittiin  myös  SKP:n Helsingin-Uudenmaan piirin puheenjohtajaksi, ja v. 1960 tämän piirijärjestön sihteeriksi.

Kansanedustajana toimiessaan vuosina 1954-1972 Rainer Virtanen toimi monissa Eduskunnan valiokunnissa, mm. pankki- ja kulkulaitosvaliokuntien puheenjohtajana.

1960-luvulla Suomun Kommunistisen Puolueen sisällä ilmeni  aatteellista ja toiminnallista erimielisyyttä ja syntyi oppositio, johon myös Rainer Virtanenkin liittyi. Taisto Sinisalon johtama vähemmistöryhmä "Taistolaiset" ei ollut tyytyväinen uuteen uudistusmieliseen puoluejohtoon, ns. Saarislaisiin. Riidat johtivat  1980-luvulla vähemmistöläisten erottamiseen ja sittemmin taistolaiset perustivat uuden puolueen  - Suomen Kommunistinen puolue (yhtenäisyys).

SKP:n 15. edustajakokous Kulttuuritalossa v. 1969 oli riitaisa.  Kokouksesta poistuneet vähemmistön edustajat jatkoivat omaa kokoustaan Koiton talolla, puhumassa kansanedustaja Rainer Virtanen. Taustalla teksti: Työmiehen talousoppi-marxilainen taloustiede. Kuva Yrjö Lintunen, 1969, Kansan Arkisto.

Vaikka Rainer Virtanen ei kuulunutkaan Taistolaisvähemmistön jyrkimpään ryhmään, ei hänen työnsä Eduskunnassa enää jatkunut vuoden 1972 vaalien jälkeen. Eduskunnasta pudottuaan hän jatkoi työtään SKP:n järjestötehtävissä.


Kuva Allan Riikonen/Karkkilan ruukkimuseo Senkka

Virtasen perhe asui omakotitalossaan Karkkilan Polarilla, Pirkäläntiellä, jossa vietettiin Rainerin 50-vuotispäiviä v. 1970. Vaimo Eila (o.s Länsikangas) oli myös kotoisin Haaviston kylästä. Matti Mäki kertoo, että Eilan vanhemmat  Akseli ja Anni Länsikangas olivat Haaviston Tuen myymälänhoitajina 1940-luvulla muutaman vuoden ajan. He ostivat sotien jälkeen Tallan tilan maista Vihtijärventien varresta omakotitontin, jolle rakensivat oman Peltopirtti-nimisen omakotitalon. Siellä toimi myös Haaviston puhelinkeskus, jota Anni Länsikangas hoiti. Eila Virtanen työskenteli pitkään Osl. Tuessa, mm. Centrumin vaate- ja kangasosaston hoitajana.


Virtasen perhe on haudattu Karkkilan Vapaa-ajattelijoiden hautausmaalle. Rainer Virtanen kuoli 52 vuotiaana. Hänen poliittinen uransa jäi kesken. Myös heidän poikansa Kari kuoli nuorena, 32 vuotiaana. Muistan hänet koulu- ja nuoruusvuosiltani.

Lue myös Viljo Virtasesta:




Lähteet:
Matti Mäki: Haaviston kylässä – ihmisiä Meritien varrelta, kust. Karkkilan Kotiseutuyhdistys ry
Eduskunnan kirjasto
Valtioneuvoston tietopalvelu
Kansan Arkisto
MyHeritage-, Geni World- ja BillionGraves- tietokanta 
Wikipedia, Wikimedia Commons
Henkilökuvat KRM

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...