Karkkilasta...Jukka Laitinen

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo...

Uudenmaan korkein kohta Loukkumäki sijaitsee Karkkilan Taka-Vattolassa Hauklampien lähettyvillä. Partiolippukunta Raudanreippaat teki retken Hauklammelle ja Loukkumäelle. Partiolaiset pyysivät minut ”veteraani-partiolaisena” mukaan tälle heidän 90-v. juhlavuoden teemaretkelleen opastamaan ja kertomaan oman aikani partioretkistä ja -leireistä. Mukavaa oli lähteä tälle retkelle, kun innostunut ja tiedonhaluinen partioporukka oli matkassa. Ensin tutustuimme Loukkumäkeen, jonka korkeus merenpinnasta 174 metriä . Ei siis varsinaisesti mikään vaara tai tunturi, mutta avara näköalapaikka  Karkkilan pohjoisella metsä- ja erämaa-alueella. Upealla maisemapaikalla syötiin eväät ja jatkettiin matkaa lähelle Hauklammen rantamaisemiin.   Loukkumäessä sijaitsee kolmiomittaustorni, johon on aikoinaan päässyt kiipeämään, mutta on nyt hyvin huonossa kunnossa. Tikaraput on purettu pois, eikä torniin kiipeäminen enään ole mahdollista. Mutta maisemaa ja ympäröivää luontoa voi katsella mäen ...

Tie [miehen] sydämeen käy vatsan kautta. Kino Laika halusi muistuttaa tästä tutusta sanonnasta esittämällä ensi-iltana ranskalaisen uutuuselokuvan. Tie sydämeen (La passion de Dodin Bouffant), ohjaus Tran Anh Hung, draama, 135 min. K7. Helsingin Sanomat arvosti tätä elokuvaa 4 tähdellä, ★★★★, ja kertoo, että "elokuvan draama on hienovaraista ja se rakentuu paljolti ruuan valmistamisen ja siitä nauttimisen ympärille".  1800-luvulle sijoittuva elokuvan tarina kahden mestarikokin suhteesta perustuu sata vuotta sitten julkaistuun romaaniin. Tämä elokuva on nyt Ranskan 2024 Oscar-ehdokas parhaan ulkomaisen elokuvan sarjassa. Tarinassa varakas herkkusuu, herra Dodin, ja hänen maan-kuulu kokkinsa Eugénie jakavat intohimonsa ranskalaiseen ruokaan, tuoreisiin raaka-aineisiin, huolellisiin valmistustapoihin ja ... toisiinsa. Heille rakkauden kieli on ilmiselvästi ruoanlaitto, hyvin  ranskalaiseen tapaan. Kerrotaan , että tässä elokuvassa valmistettavien gourmet-ruokien reseptiikan ...

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1...

Sotaveteraani Toivo Virkki (1918-2015) oli syntynyt Karjalan Kannaksella Vuoksen rannalla, Vuokselan pitäjässä. Viipurin eteläpuolella olleen kunnan naapureina muistetaan mm. Muolaa, Valkjärvi, Sakkola, Äyräpää ja Heinjoki. Toivosta tuli 14-vuotiaana isäntä kotitaloonsa Vuokselan Lehtolaan, kun hänen isänsä maanviljelijä Teodor Virkki oli kuollut v. 1928. Äidin Helena Virkin ja kolmen sisaren kanssa hän jatkoi talon töitä aina Talvisodan syttymiseen ja Karjalan evakuoimiseen saakka. Nuorena miehenä Toivo oli mukana Talvisodassa ja reservin upseerikoulutuksen käytyään johti joukkuettaan Jatkosodan hyökkäysvaiheessa 1941. Toivo Virkin sota päätyi elokuussa 1941 haavoittumiseen Raja-Karjalassa. 75-prosenttisena sotainvalidina Toivo Virkki jatkoi toimintaansa maanviljelijänä, kun hän sodan jälkeen oli ostanut rappiotilan Ul. Pyhäjärven Vaskijärveltä, nyk. Karkkilasta. Heikkilän tilaa Toivo kunnosti, raivasi peltoja, viljeli ja asusti perheineen vuosikymmenet, kunnes siirtyi Kaunialan sotav...

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högfo...