Siirry pääsisältöön

PARTIORETKELLÄ LOUKKUMÄELLÄ…


Uudenmaan korkein kohta Loukkumäki sijaitsee Karkkilan Taka-Vattolassa Hauklampien lähettyvillä. Partiolippukunta Raudanreippaat teki retken Hauklammelle ja Loukkumäelle. Partiolaiset pyysivät minut ”veteraani-partiolaisena” mukaan tälle heidän 90-v. juhlavuoden teemaretkelleen opastamaan ja kertomaan oman aikani partioretkistä ja -leireistä. Mukavaa oli lähteä tälle retkelle, kun innostunut ja tiedonhaluinen partioporukka oli matkassa.

Ensin tutustuimme Loukkumäkeen, jonka korkeus merenpinnasta 174 metriä. Ei siis varsinaisesti mikään vaara tai tunturi, mutta avara näköalapaikka  Karkkilan pohjoisella metsä- ja erämaa-alueella. Upealla maisemapaikalla syötiin eväät ja jatkettiin matkaa lähelle Hauklammen rantamaisemiin.  

Loukkumäessä sijaitsee kolmiomittaustorni, johon on aikoinaan päässyt kiipeämään, mutta on nyt hyvin huonossa kunnossa. Tikaraput on purettu pois, eikä torniin kiipeäminen enään ole mahdollista. Mutta maisemaa ja ympäröivää luontoa voi katsella mäen päältäkin. Reino Pajuoja on kertonut, että tässä maastossa suunnistettiin 10. Jukolan viesti vuonna 1958.

Kolmiomittaustornit ja kolmiomittaus on ollut tärkeä maanmittausmenetelmä, jota on käytetty myös Suomen peruskarttojen tekemisessä vielä 1980-luvulla. Lue tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaus.

Aikoinaan Loukkumäki ympäristöineen oli partiolaisille tuttua maastoa, kertoi retkellämme mukana ollut veteraanipartiolainen Martti Ericksson. Hän oli jopa kiivennyt kolmiomittaustorniin kavereidensa kanssa 1950-luvulla. Karkkilan partiolippukuntien kesäleirit pidettiin läheisen Hauklammen rannalla 1950–1970-luvuilla.

Partiolaiset Loukkumäen tornissa ehkä v. 1955. Vasemmalta Rainer Lehti, Martti Ericsson ja Heikki Laine. Kuva Martti Ericssonin albumista.

Löysin Helsingin Sanomien arkistosta tarinan, että SOTIEN JÄLKEEN Loukkumäelle rakennettiin tämä kolmiomittaustorni. 1970-luvun alussa torniin ja sen kupeeseen perustettiin tukiasema poliisin radioasemaa varten, ja saman vuosikymmenen lopussa antennin paikkaa etsineet radioamatöörit pääsivät vuokralle tornin huipulle. Sittemmin  nämä laitteet on poistettu. Vielä näkyi tornissa purettuja johdonpätkiä ja alhaalla olevassa kopissa rikottu sähkösulakekeskus. On siis tänne mäelle joskus tullut sähkö – ilmajohdolla vai maakaapelilla? 

Martti Ericsson on viime vuosinakin käynyt monesti Loukkumäellä ja Hauklammella mukanaan termoskahvit ja eväät.

Vanha tarina kertoo, että Loukkumäellä pyydettiin riistaa 1600- ja 1700-luvulla. Lähialueen metsästäjillä oli mäellä loukkuja, joita käytettiin erityisesti kärpänmetsästykseen. Siitä siis nimi Loukkumäki. 










Hauklammelle ja Loukkumäen lähelle pääse autolla Vattolan Pykälistönmäestä vasemmalle Ristikalliontietä, huonokuntoista metsäautotietä. Loukkumäen jälkeen tie haarautuu kapeammaksi vaellusreitiksi pohjoiseen Vähäveden ja Antiaisten suuntaan sekä länteen Pusulan Ahonpäähän. Aikoinaan siistit ja asianmukaiset opasteviitat ovat jääneet ikävästi hoitamatta, samoin kuin Loukkumäen torni ja sen ympäristö. Jospa Karkkilan kaupungin matkailu- ja liikuntatoimi ryhtyisi asioita korjaamaan, ja ehkä myös suunnittelemaan ja neuvottelemaan  maanomistajan kanssa alueen ulkoilu- ja retkeilykäytöstä.

Visit Karkkila -sivusto toivottaa kyllä tervetulleeksi Karkkilaan: ”Karkkila tarjoaa ympäri vuoden monipuolisia ulkoilu- ja kulttuurinautintoja tunnelmallisessa Högforsin ruukkiympäristössä sekä koski-, järvi- ja harjumaisemissa. Liikunnan harrastaja pääsee lenkkeilemään, kalastamaan, retkeilemään, pyöräilemään, veneilemään, hiihtämään, luistelemaan ja lumikenkäilemään Karkkilan upeissa maisemissa sekä patikoimaan Karkkilan koskireitillä ja Toivikkeen retkeilypoluilla.”

Mutta ei pidä myöskään unohtaa Loukkumäkeä, eikä Vuotinaisten ja Vattolan järvi-, joki-, harju- ja metsäalueita, jotka tarjoavat rajattomat mahdollisuudet Karkkilan ulkoilulle, retkeilylle ja matkailulle!

Jukka Laitinen




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo