Siirry pääsisältöön

PARTIORETKELLÄ LOUKKUMÄELLÄ…


Uudenmaan korkein kohta Loukkumäki sijaitsee Karkkilan Taka-Vattolassa Hauklampien lähettyvillä. Partiolippukunta Raudanreippaat teki retken Hauklammelle ja Loukkumäelle. Partiolaiset pyysivät minut ”veteraani-partiolaisena” mukaan tälle heidän 90-v. juhlavuoden teemaretkelleen opastamaan ja kertomaan oman aikani partioretkistä ja -leireistä. Mukavaa oli lähteä tälle retkelle, kun innostunut ja tiedonhaluinen partioporukka oli matkassa.

Ensin tutustuimme Loukkumäkeen, jonka korkeus merenpinnasta 174 metriä. Ei siis varsinaisesti mikään vaara tai tunturi, mutta avara näköalapaikka  Karkkilan pohjoisella metsä- ja erämaa-alueella. Upealla maisemapaikalla syötiin eväät ja jatkettiin matkaa lähelle Hauklammen rantamaisemiin.  

Loukkumäessä sijaitsee kolmiomittaustorni, johon on aikoinaan päässyt kiipeämään, mutta on nyt hyvin huonossa kunnossa. Tikaraput on purettu pois, eikä torniin kiipeäminen enään ole mahdollista. Mutta maisemaa ja ympäröivää luontoa voi katsella mäen päältäkin. Reino Pajuoja on kertonut, että tässä maastossa suunnistettiin 10. Jukolan viesti vuonna 1958.

Kolmiomittaustornit ja kolmiomittaus on ollut tärkeä maanmittausmenetelmä, jota on käytetty myös Suomen peruskarttojen tekemisessä vielä 1980-luvulla. Lue tarkemmin: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmiomittaus.

Aikoinaan Loukkumäki ympäristöineen oli partiolaisille tuttua maastoa, kertoi retkellämme mukana ollut veteraanipartiolainen Martti Ericksson. Hän oli jopa kiivennyt kolmiomittaustorniin kavereidensa kanssa 1950-luvulla. Karkkilan partiolippukuntien kesäleirit pidettiin läheisen Hauklammen rannalla 1950–1970-luvuilla.

Partiolaiset Loukkumäen tornissa ehkä v. 1955. Vasemmalta Rainer Lehti, Martti Ericsson ja Heikki Laine. Kuva Martti Ericssonin albumista.

Löysin Helsingin Sanomien arkistosta tarinan, että SOTIEN JÄLKEEN Loukkumäelle rakennettiin tämä kolmiomittaustorni. 1970-luvun alussa torniin ja sen kupeeseen perustettiin tukiasema poliisin radioasemaa varten, ja saman vuosikymmenen lopussa antennin paikkaa etsineet radioamatöörit pääsivät vuokralle tornin huipulle. Sittemmin  nämä laitteet on poistettu. Vielä näkyi tornissa purettuja johdonpätkiä ja alhaalla olevassa kopissa rikottu sähkösulakekeskus. On siis tänne mäelle joskus tullut sähkö – ilmajohdolla vai maakaapelilla? 

Martti Ericsson on viime vuosinakin käynyt monesti Loukkumäellä ja Hauklammella mukanaan termoskahvit ja eväät.

Vanha tarina kertoo, että Loukkumäellä pyydettiin riistaa 1600- ja 1700-luvulla. Lähialueen metsästäjillä oli mäellä loukkuja, joita käytettiin erityisesti kärpänmetsästykseen. Siitä siis nimi Loukkumäki. 










Hauklammelle ja Loukkumäen lähelle pääse autolla Vattolan Pykälistönmäestä vasemmalle Ristikalliontietä, huonokuntoista metsäautotietä. Loukkumäen jälkeen tie haarautuu kapeammaksi vaellusreitiksi pohjoiseen Vähäveden ja Antiaisten suuntaan sekä länteen Pusulan Ahonpäähän. Aikoinaan siistit ja asianmukaiset opasteviitat ovat jääneet ikävästi hoitamatta, samoin kuin Loukkumäen torni ja sen ympäristö. Jospa Karkkilan kaupungin matkailu- ja liikuntatoimi ryhtyisi asioita korjaamaan, ja ehkä myös suunnittelemaan ja neuvottelemaan  maanomistajan kanssa alueen ulkoilu- ja retkeilykäytöstä.

Visit Karkkila -sivusto toivottaa kyllä tervetulleeksi Karkkilaan: ”Karkkila tarjoaa ympäri vuoden monipuolisia ulkoilu- ja kulttuurinautintoja tunnelmallisessa Högforsin ruukkiympäristössä sekä koski-, järvi- ja harjumaisemissa. Liikunnan harrastaja pääsee lenkkeilemään, kalastamaan, retkeilemään, pyöräilemään, veneilemään, hiihtämään, luistelemaan ja lumikenkäilemään Karkkilan upeissa maisemissa sekä patikoimaan Karkkilan koskireitillä ja Toivikkeen retkeilypoluilla.”

Mutta ei pidä myöskään unohtaa Loukkumäkeä, eikä Vuotinaisten ja Vattolan järvi-, joki-, harju- ja metsäalueita, jotka tarjoavat rajattomat mahdollisuudet Karkkilan ulkoilulle, retkeilylle ja matkailulle!

Jukka Laitinen




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...