Siirry pääsisältöön

Silliä Högforsin tapaan!


Kuva: 2022©Jukka Laitinen

Karkkilan Valimomuseo Senkassa on esillä Högforsin valimon vanha tuote, sillipannu. Maku herahti kielelle sen nähdessäni ja päätinkin taas itse tehdä tuota herkkua. Perintönä on käyttööni jäänyt alkuperäinen valutuote 1920-luvulta, mutta aterian valmistuksessa olen käyttänyt Museokaupasta ostamaamme uudempaa vuokaa.

Vuosikymmeniä sitten pohdin tätä perinteiseksi kerrottua kalaruokaa, kokeilin ja onnistuinkin. Sittemmin varmistin käyttämäni reseptin Ruohon Toinilta, todelliselta Karkkilan perinneruokien tietäjältä ja mestarilta. "Siin se on, ei siin muuta tartte" - vahvisti Toini. Sipulia ja liotettua suolasilliä vuokaan ja uuniin, lopussa kiehautetaan kermaa sekaan.

Museokaupan pannun mukana olevassa ohjeessa annetaan tarkempi ohje Herrasväen sillille:

- Voideltuun sillipannuun laitetaan liotettua sillifilettä ja päälle runsaasti hienonnettua punasipulia, paljon tilliä ja ripaus korppujauhoja. Pannu saa olla 250-asteisessa uunissa viisitoista minuuttia, jonka jälkeen päälle kaadetaan puoli desilitraa kermaa ja paistellaan vielä 5 minuuttia. Syödään sitten esim. varhaisperunoiden tai uuniperunoiden ja keitetyn kananmunan kera.

Helppoa ja nopeaa ruokaa, kuten myös on Janssonin kiusaus, jota myös herrojen ruoaksi kutsutaan. Eikä tähän sillipannun valmistukseen välttämättä tarvita tuota alkuperäistä pannua ja sillinkin voit valita oman makusi mukaan. Tämä onnistuu mihin tahansa valurautaiseen tai lasiseen uunivuokaan, ruokailijoiden määrästä riippuen. Sillipannu on hieno tarjoiluastianakin.

Museo kertoo sillipannun ja herrasväen herkun tulleen aikoinaan Ruotsista. Olen myös kuullut tarinoita, että uunisilli oli työläisperheenkin arkiruokaa. Perunat ja sillivuoka laitettiin keittiön puuhellan haudutusuuniin jälkilämpöön, josta tehtaalta ilta- tai yövuorosta palaava perheenisä sai itselleen aterian. Pitäneekö paikkansa?


Olisiko tästä sillipannusta laajemminkin Karkkilan perinneruoaksi, perunamakkaran rinnalla?

Kuopiossa saa kalakukkoa, Tampereella mustaamakkaraa, Mikkelissä muikkuja, Savonlinnassa lörtsyjä, Lappeenrannassa vetyä ja atomia, Lemillä särää jne. Jospa Karkkilassa saisi sillipannua. Lounaspaikoissa, ravintoloissa listalta, Tehtaan hotellin teematapahtumissa... Rautapäivät ja Rompetori ovat jokakesäinen tapahtuma Karkkilassa. Ehkä torin markkinoilla saisi joskus uuniperunoita ja sillipannua "katuruokana", makkaroiden, muikkujen, lättyjen, vohveleiden ja burgereiden rinnalla.

Tehkää ja nauttikaa sillipannua – vaikkapa nyt Juhannuksena Siikli varhaisperunoiden kanssa!

Jukka Laitinen

Kommentit

  1. Kiitos Jukka kirjoituksestasi joka käsitteli "silliherkkua" upeassa valurautaisessa
    Högforssin sillipannussa.
    sill
    Högforssin sillipannussa.
    sillipannussasillipannu

    VastaaPoista
  2. Kiva kirjoitus! Sillipannu kunniaan!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...