Siirry pääsisältöön

IDAN KOULUTIELLÄ KARKKILAN HISTORIAA

Tekijä

Ida, nuori maalaistyttö aloitti opiskelunsa Karkkilan Yhteiskoulussa syksyllä 1926 ...tätä tarinaa ei voinut jättää kesken! Keskiviikkona Valimomuseon Galleria Brerissä julkaistiin Marika Tudeerin uusin romaani "Ida, yhteiskoululainen" ja se vei lukijan mukanaan yhdellä istumalla.

Tudeer kertoo kirjastaan: "Ida, yhteiskoululainen on nuoren tytön kehityskertomus. Samalla se on kasvutarina myös Pyhäjärvestä ja sen kylistä, joista sittemmin kasvoi Karkkilan kaupunki."

Kuva: Marika Tudeerin FB-sivu

Taitavana kirjoittajana Tudeer sijoittaa fiktiiviseen tarinaan paikallista historiaa  elävästi, uskottavasti ja mukaansa tempaavasti, vaikka kyseessä onkin romaani, eikä historian oppikirja. Karkkilan historiaa 1920-luvulta tuodaan esille laajasti - kylän keskustaa, Nyhkälää, torielämää, rautatietä, maaseutua, tuttuja henkilöitä, ajankuvaa ... muutakin kuin Högforsin tehtaan, Fagerkullan tai Osl. Tuen tarinaa, joista olemme saaneet lukea jo monista paikallisista tietokirjoista.

Tämä romaani herätti muistoni Yhteiskoulusta, jossa itsekin opiskelin keskikoulun ja lukion viime vuosituhannella. Tuo vanha koulurakennus, puukoulu oli silloin "toinen kotimme". Narisevat rappuset yläkerran luokkiin, notkuvat lattiat ja viereisestä opettajienhuoneesta tuleva tuoksu, Soilin ja Virsun tupakoidessa välitunneilla.

Kuva KRM

Kuva: Karkkilan Ruukkimuseo Senkka

Kirjan kuvituksessa on onnistuneesti käytetty vanhoja valokuvia historian ajanjakson mukaisesti. Erityisesti annan kiitosta siitä, että valokuvien  lähdetiedot on tarkasti ja asianmukaisesti luetteloitu, vaikka lähes kaikki kuvat ovatkin Karkkilan Ruukkimuseo Senkan tai kirjoittajan omista kokoelmista.

Vaikka kyseessä onkin fiktiivinen romaani, niin kirjoittaja on ahkerasti käyttänyt aikaansa ja tarkasti tarkistanut kaikki historialliset faktat. Lähdetiedoista on kattava lista kirjan liitteenä. Kiitokset saavat myös lukuisat nimetyt pakkakuntalaiset, jotka ovat muisteluillaan ja tiedoillaan kirjoittajaa auttaneet.


Kirja antaa nautittavan lukukokemuksen erityisesti niille, joille nämä lähiseudut ovat tuttuja, mutta ehkä myös laajemminkin tuon aikakauden historiasta kiinnostuneille. 

Kiitos kirjasta ja julkaisutilaisuudesta!

Kirjaa voi tiedustella:
Marika Tudeer, 044 552 2555, marika.tudeer@gmail.com
Ehkä kirja saadaan pian myös kirjastoon lainattavaksi.


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

Tekijä
  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969
Lähetä kommentti
Lue lisää »

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Tekijä
Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle
Lähetä kommentti
Lue lisää »

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

Tekijä
...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo
Lähetä kommentti
Lue lisää »