Siirry pääsisältöön

AALTOILEVAA...

Aalto keulassa laivan murtuu kuohussa veen... lauloi Taisto Tammi aikoinaan. 

Toisenlainen Aalto, kuuluisa ja kiinnostava, on nyt esillä Suomen Lasimuseossa Riihimäellä.

Käväisin tänään ihailemassa näitä tuttuja Aalto-maljakoita...ensin tietysti jonottamassa, koska kiinnostusta tälläkin näyttelyllä tuntuu olevan runsaasti näin Helluntaipyhänä.

Aino ja Alvar Aalto suunnittelivat tämän maljakkosarjan v. 1936. Ovat kertoneet, että inspiraation maljakolle suunnittelijat saivat saamelaisnaisten perinteisestä puvusta, ja maljakon malli perustuu suunnitelmiin, joiden työnimi eskimonaisen nahkahousut. Mielenkiintoista!

Nimi Savoy-maljakko tuli helsinkiläisestä Savoy-ravintolasta, joka osti oikeudet maljakkoon. Kerrotaan myös, että Savoy-ravintolan sisustuksesta vastasivat Aino Aalto ja Alvar Aalto yhteis-työssä tekstiilitaiteilija Dora Jungin ja vastaperustetun Artek-yhtiön kanssa. Eteläesplanadille on katutasoon nyt avattu Café Savoy, joka toimii myös Chef Patron Helena Puolakan komennossa. Tyyris ruokapaikka taitaa tämäkin olla.

Mutta Riihimäen Aalto-näyttely oli upea ja kiinnostava!

Ja Museokortilla tietysti taas maksutta.


Ilmiömäinen muoto - Aalto-maljakko, 13.5.–15.10.2023

Suomen Lasimuseo Riihimäellä.


Lähdetiedot: Suomen Lasimuseon Aalto-näyttelyn tekstitys. 

Valokuvat: Jukka Laitinen, kuvattu Suomen Lasimuseon näyttelyssä


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

KARKILAN PARTIOLAISET JUHLIVAT POHJANPIRTILLÄ

  90 vuotta sitten alkoi partiotoiminta paikkakunnalla. Ensin v. 1933 perustettiin Karkkilan Partiosiskot maisteri Elsa Mäkisalon vetämänä. Helmikuussa 1934 ensimmäiset partiotytöt antoivat partiolupauksensa ja huhtikuussa 23.4.1934 Yrjönpäivänä tyttöpartiolaisten määrä oli jo kasvanut 27:ään. Keväällä v. 1934 myös Karkkilan Partioveikot aloitti toimintansa. Veikkojen vetäjänä kerrotaan olleen E. Hakkarainen . Nyt partiolippukunnissa on n. 120 innokasta jäsentä. Tämä partiolaisten arvokas 90-vuotisjuhla Pohjanpirtillä aloitti huhtikuun partioviikon (vko 17), mutta myös muuta juhlavuoden ohjelmaa on tulossa - mm. Halloween-naamiaiset, retkiä, vaellusta, melontaa ja leirejä on juhlavuoden toimintaohjelmassa. Juhlaan oli saapunut runsasti paikallisia partiolaisia, heidän ystäviään ja kannustajiaan. Mutta myös melkoinen joukko lippukuntien veteraaneja Karkkilan Partiosiskoista ja Partioveikoista, jopa 1940-1950 -luvuilla toimintaan liittyneitä. Itsekin olen partiolainen vv. 1958-1969

BERGHÄLLIN MÖKISTÄ ALKOI SALMEN PUUTARHA, KUKKAKAUPPA JA HAUTAUSTOIMISTO

Kuvassa keskellä Berghällin mökki, ylempänä liiteri, kasvihuone ja sauna. Edessä tien  toisella puolella Karkkilan vanha sairaala. Ylhäällä harjun päällä tulipalossa tuhoutunut  Nyhkälän kansakoulu, kuvan oikeassa reunassa näkyy ns. Silvanin talo. KUVA: Karkkilan  Kotiseutuyhdistys ry. Tehdastyöläisen Johan August Berghällin 1800-luvulla rakentama pieni valkoinen mökki Nyhkälänharjun rinteessä on ollut esillä vanhoissa valokuvissa. Mökissä asusti Berghällin perhe – isä Johan (Juho) August, äiti Elina Josefina sekä 12 lasta. Vuonna 1869 syntynyt Juho oli lähtöisin Haavistosta, missä Berghällin sukua oli monessa talossa torpparina, renkinä tai maatyöläisenä, mm. Haaviston Uudentalon, Kalatien ja Ahmoon Sipilän taloissa. Juhon isoisä Jacob Johan Berghäll oli torpparina Haaviston Kalatiellä. Juhon vaimo Elina Josefina o.s. Yli-Heikkilä oli lähtöisin Lopen puolelta Topenolta. Haaviston ja Pyhäjärven maatalojen ja torppien suurperheiden poikia hakeutui jo nuorena työhön Högforsin tehtaalle

Juhannusta juhlittiin Liimamäessä...

...Karkkilan Pyhäjärven rannalla. Lehdissä ja tolpissa ilmoiteltiin laajasti 1960-1970 -luvuilla Liimiksen tansseista ja tapahtumista. Liimiksen jokavuotinen Juhannusjuhla oli kuuluisa ja suosittu, sinne kokoonnuttiin perheittäin Juhannusta viettämään. Parhaina vuosina saattoi olla jopa 4000 juhlijaa ympäri Etelä-Suomesta. Liikennöitsijä Martti Palmunen hoiti bussikuljetukset Karkkilan keskustasta, Forssasta, Lopelta, Lohjalta, Vihdistä… Esiintyjät olivat viihdemaailman huipulta – mm. Katri-Helena, Reijo Taipale, Johnny, Danny, Taisto Tammi, Kai Hyttinen, Veikko Tuomi, Irwin Goodman, Ilkka Hemming, Eino Grön tuli jopa helikopterilla. Musiikkia ja tanssia oli alalavalla ja ylälavalla, kokko sytytettiin klo 23.00. Säävarauksena: sateen sattuessa juhlitaan Juhannusta Pohjanpirtillä (joka valmistui 1936). Liimamäen perinteiset Juhannusjuhlat alkoivat jo 1930-luvulla, kun Ul. Pyhäjärven valistusseurat, mm. Nuorisoseura, aloittivat yhdessä Juhannuksen vieton Liimamäessä. Ul. Pyhäjärven Nuo