Siirry pääsisältöön

ALLAN RIIKONEN KUVASI KARKKILAN.


Perhealbumistani löytyy monia Allan Riikosen ottamia studiokuvia:  rippikuvat, yo-kuvat, kihlakuva, hääkuva... myös ensikuva 3 viikkoisesta esikoispojastamme v. 1977. Allan Riikonen kuvasi meidänkin perheen. 

Allan Riikonen (1927-2009) innostui valokuvauksesta jo nuorena poikana. Kiinnostuksen ja hyvän opin antoi oma isä Kalle Riikonen, joka oli ahkera ja taitava harrastajavalokuvaaja. Riikoset asuivat Karkkilan Työväentalolla, jossa Kalle toimi talonmiehenä. 
   Kun Osl. Tuen Rautaruukintalo valmistui 1940-luvulla, Kalle ja Tyyne Riikosen perhe muutti sinne ja Kalle jatkoi talonmieshommiaan. Rautaruukin talon kellarissa ja pannuhuoneessa Allan rakenteli lennokkeja ja amatööriradioita, sekä jatkoi kuvausharrastustaan - negatiivien kehitystä ja kuvien valotusta. Työskenneltyään muutaman vuoden Osl. Tuen rautaosastolla myyjänä Allan päätti ryhtyä oikeaksi ammattivalokuvaajaksi.

Allan avioitui Helena Suonojan kanssa v. 1951. Allanin ensimmäinen valokuvaamo perustettiinkin 15.3.1952 Helenan kotitaloon, ensin Suonojan talon ulkorakennukseen ja myöhemmin asuintaloon Valtatien ja Takkointien kulmassa. Ehtipä kuvaamo toimia hetken myös Sundellin talossa 1950-luvulla.


V. 1954 Allan ja Helena Riikonen ostivat itselleen kiinteistön Rajakadun varresta. Vaalean puutalon oli rakentanut rakennusurakoitsija, vakuutusasiamies Edward Salo asuintalokseen 1920-luvulla. Sittemmin talon omistajana oli 1930-luvulta Hugo Heiskanen, Karkkilan kauppalan ensimmäinen kauppalanjohtaja. Ehkä Riikoset ostivat talon Heiskaselta. Talo oli Allanin ja Helenan perheen koti ja Rajakadun puoleisessa kulmassa toimi Allanin valokuvaamo. Myöhemmin Riikoset rakensivat uuden asuintalon Sairaalakadun puolelle. Nyt tämä Rajakadun vanha talo on asumaton ja parhaat päivänsä nähnyt.

Rajakadulta Riikosen valokuvaamo muutti Takkointielle Tallamäen liiketaloon, ehkä 1960-luvun lopulla. Katutasossa oli valokuvausalan myymälä ja asiakaspalvelu ja 2. kerroksessa oli Allanin studio. Täällä itse kävin yo-, kihla- ja hääkuvauksissa. Allan Riikonen joutui sairauden takia lopettamaan valokuvaustyönsä ja myi liiketoimintansa v. 1989 ystävälleen  ja oppipojalleen Kalle Vihtkarille. Kalle oli syntyisin maatalosta Vihtijärveltä ja kävi keskikoulun Karkkilassa vv. 1947-52.

Kalle on kertonut, että kouluaikanaan hän vietti aikaa Allan Riikosen valokuvastudiolla linja-auton lähtöä odotellessaan. Allanin työtä seuraamalla ja opetusta kuulemalla myös Kalle sai hankittua itselleen ammatin. Kalle perusti oman valokuvaamon Vihdin kirkolle v. 1956. Foto-Vihtkari laajensi toimintaansa Nummelaan, Lohjalle ja sitten myös Karkkilaan. Kalle jatkoi Allanin työtä liikkeessään Tallamäen liiketalossa 1.5.1989. Sittemmin liiketoiminta siirtyi Seppo Palmgrenille Turuntielle, vanhempaan Säästöpankin taloon.





















Allan Riikonen kuvasi 40 vuoden aika lukemattomia kihlapareja, hääpareja, kastejuhlia, ripille päässeitä, yo-juhlijoita, syntymäpäiväsankareita... myös paikkakunnan tapahtumia ja yritysten tilaisuuksia. "En lähde hääparien määrää arvailemaan, mutta ehkä niitä on tuhansia" arvio Allan Riikonen v. 1989 lehtihaastattelussa.









Lähdetiedot:
-Karkkilan kotiseutuyhdistyksen jäsenlehti 2/2009, Kyösti Suonojan muistelu Allan Riikosesta.
-Karkkilan Tienoo 1989, Allan Riikosen ja Kalle Vihtkarin haastattelut.







Kommentit

  1. "Allan Riikonen joutui sairauden takia lopettamaan valokuvaustyönsä ja myi liiketoimintansa v. 2009 ystävälleen ja oppipojalleen Kalle Vihtkarille." Oliko 1989 vai 2009 ?

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...