Siirry pääsisältöön

KARKKILAN NUORISO HALUAA OPETELLA UUSIA KIROSANOJA...

 

...uutisoi aamuinen Helsingin Sanomat. Alkujaan tämä uutinen on ollut lehdessä 15. Tammikuuta vuonna 1973 ja kertoo nuorisolle tehdystä kyselystä kirjaston palveluista. Silloin kirjaston toivelaatikko keräsi monia ehdotuksia, joita kirjastonhoitaja Anja Nousiainen sai sitten pohtia ja ehkä toteuttaakin.



Karkkilan kaupunki kertoo paikkakunnan kirjaston historiasta sivuillaan mm. seuraavaa:

Pyhäjärvellä kirjasto perustettiin kirjastokappeliseurakunnan toimesta vuonna1862, siis jo 160 vuotta sitten. Seurakunnalta kirjasto siirtyi myöhemmin Pyhäjärven kunnalle ja siltä edelleen Karkkilan kauppalalle.

Lainaustoimintaa hoidettiin aluksi Pyhäjärven pappilassa, myöhemmin kokoelmat olivat Nyhkälän ja Haukkamäen kansakouluilla. Karkkilan alueella toimi myös vuonna 1896 aloittanut Högforsin Työväestön Lainakirjasto,

Kunnankirjaston toimipaikakkana oli Pyhäjärven entinen kunnantalo (ns. Salemin talo, vihreä rakennus Nyhkälän koulun takana). Kun Karkkilan kauppala erkani Pyhäjärven kunnasta vuonna 1932, kirjasto siirtyi kauppalan omistukseen.

Kauppalankirjasto jäi aluksi vuokralle Pyhäjärven kunnan omistamaan kirjastorakennukseen, mutta vuonna 1935 kirjasto määrättiin muuttamaan Anttilan taloon. Myöhemmin kirjasto toimi myös ns. Syrjäsen talossa.



Karkkilan kauppalankirjasto sai uudet tilat Nyhkälän koulun yhteyteen vuonna 1952 uudisrakennuksen valmistuttua. Kirjaston muutettua pois näistä tiloista entiseen Högforsin tehtaan konttoritiloihin vuonna 1992 Karkkilan kuvataidekoulu aloitti toimintansa Nyhkälänkoulun tiloissa.













120-vuotias Kunnantupa toimi aikoinaan sekä kunnan että kauppalan kirjastona. V. 1935 se siirtyi Helluntaiseurakunnan käyttöön. Nyt tyhjillään olevan rakennuksen uusiokäyttöä on mietitty vuosikausia. Taitaa aika hoitaa tämänkin ”ongelman” ihan itsestään.

Kirjaston 100-vuotisjuhlavuonna perustettiin päätoimisen kirjastonhoitajan virka vuoden 1962 alussa. Uuteen virkaan valittiin Tampereen Yhteiskunnallisessa korkeakoulussa kirjastotutkinnon suorittanut Anja Nousiainen. Anja toimi Karkkilassa kirjastonhoitajana monet vuosikymmenet.




Jo yli 30 vuotta kaupunginkirjasto on toiminut näissä entisissä Högforsin tehtaan konttoritiloissa. Remonttia ja saneerausta odotellaan, mutta kuulemma tilaakin tarvittaisiin lisää.

Olen itse ollut Karkkilan kirjaston käyttäjä ja asiakas jo yli 60 vuoden ajan. Kouluaikoina kirjasto ja sen lehtilukusali tuli hyvinkin tutuksi. Äänilevyjäkin käytiin kuuntelemassa. C-kasetit ja CD-levyt tulivat sitten 1970-80 -luvuilla.



Edelleen käyn Karkkilan kirjastossa monesti lukemassa, ja nyt myös lainaamassa, sillä sain kirjastovirkailijan suosituksesta oman lainauskortin, vaikka olenkin edelleen "ulkopaikkakuntainen". Karkkilan kaupunginkirjaston viihtyisät tilat, palveleva henkilökunta, paikallishistorian kokoelmat ja "kotiseutuhuone" saavat minulta kiitosta. Siellä syntyy ajatuksia, muistoja ja tarinoita!



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...