Siirry pääsisältöön

MUISTATKO RISTO JÄÄSKELÄISEN...

MUISTATKO RISTO JÄÄSKELÄISEN...

joka toimi nuorisopappina Karkkikassa v. 1969-

Kävin tänään taas Karkkilan kirjastossa lukemassa vanhoja Karkkilan Tienoo -lehtiä, ja löysin kiinnostavan uutisen ja aloin muistella tuota 1960-lukua: 

"23-VUOTIAS POIKAMIESPAPPI KARKKILAAN"



Risto toimi nuorisopappina seurakunnassa ja järjesti nuorisoiltoja silloisessa seurakunta-talossa, pappilan vanhassa navetassa. Kokoonnuttiin yhdessä, pelattiin, keskusteltiin, pohdittiin ja "hengailtiin". Risto asui Valtakulmassa srk:n isossa asunnossa, jossa myös istuttiin takkatulen äärellä maailmanmenoa ihmettelemässä. Olihan se hienoa aikaa nuorena Riston kanssa.

Risto Jääskeläinen, sittemmin metropoliitta Ambrosius, on syntynyt 1945 Tohmajärvellä. Hän valmistui teologian maisteriksi Helsingin yliopistosta vuonna 1968 ja valtiotieteiden maisteriksi vuonna 1972. Luterilaisen kirkon papiksi hänet vihittiin vuonna 1969 ja sen jälkeen hän toimi virallisena apulaisena Karkkilan seurakunnassa 1969- Tapio Turusen seuraajana, kun Turunen siirtyi vt. kirkkoherraksi Leino Hassisen lähdettyä seurakunnasta.

Risto erosi luterilaisen kirkon pappisvirasta v. 1975 ja liittyi ortodoksiseen kirkkoon ja kilvoitteli Valamon luostarissa nimellä veli Kristoforos. Hänet vihittiin ortodoksiseksi pappismunkiksi v. 1979 ja nimeksi tuli Ambrosius. Suomen ortodoksisen kirkon piirissä Jääskeläinen toimi monessa eri tehtävässä, mm Valamon luostarissa taloudenhoitajana vuodet 1977–1988 ja varajohtajana 1986–1988. Hänen aikanaan rakennettiin Uuden Valamon luostaria: asuntolat, hotelli, kulttuurikeskus ja kansanopisto. Valamon jälkeen Ambrosius toimi Joensuun apulaispiispana 1988–1996, Oulun metropoliittana 1996-2002, ja jäi eläkkeelle Helsingin metropoliittan tehtävästä v. 2017. 



Mielenkiintoinen henkilö on tämä Karkkilassakin vaikuttanut Risto, silloin jo 1960-luvulla!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

VALINTA-NYMAN.....K-HALLI NYYMANNI.....TARMO

" Ankean näköinen ja rapistuva kaupparakennus Helsingintiellä palauttaa muistikuviin Nymanin K-kaupan vuosikymmenien takaa.  Nymanin kaupan historia alkaa Karkkilan Valtatieltä n.s. Bergmanin talosta (Kansan Pukimon talo). Kun talo valmistui kesällä v. 1929 Matti Bergman (v. 1935 -> Peromaa) piti alakerrassa oman  makkaratehtaansa myymälää jonkin aikaa. Vuoden 1930 marraskuussa teurastaja Lauri Nyman ja vaimonsa Sylvi  avasivat   talon alakertaan    oman lihakauppansa ja tästä alkoi Nymanin kauppiassuvun tarina Karkkilassa. Parin vuoden jälkeen Nymanit siirsivät lihakauppansa viereiseen Puiston taloon. Heidän tyttärensä Lea Nyman avasi v. 1954 tähän Kansan Pukimon taloon omaan siirtomaatavarakauppansa. Olavi Nyman on mm. lehtihaastatteluissa kertonut kauppiasurastaan vuosi-kymmenien varrelta. Kun Lauri Nyman v. 1948 sairastui, jätti 17-vuotias Olavi koulunsa kesken ja alkoi hoitaa lihakauppaa yhdessä Sylvi-äitinsä kanssa.'' V. 1958 pienet kellarikaupat s...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA...

KOLME ON JOUKOSTA POISSA... Valtatien alkuperäisistä 1920/30-luvulla rakennetuista asuin-liiketaloista kolme on poissa. V. 1972 tulipalossa tuhoutunut Puiston talo sekä: AUERIN TALO Hyvinkään-Karkkilan rautatien Karkkilan asemapäällikkö August Auer rakennutti 1920-luvulla talonsa Puiston talon ja Nummisen talon väliin (Valtatie 8). Talo oli Auerin asuintalo, mutta kadun puolella oli vuokrattavana kolme myymälätilaa. Auerin talossa toimivat mm. Sähkö ja radioliike Ello Oy, Tauno Heiniön kulta- ja kellosepänliike, Fageströmin perheen Karkkilan Lastenpukimo, kukkakauppa, parturiliike, Matilaisen leninkiliike ja hetken aikaa myös Ilmasen kodinkoneliike. Viimeisinä vuosina 1970-luvulla talossa toimi Kuparisen Paperikauppa  Talo on purettu 1970-luvulla ja sen tilalle on rakennettu asuin- ja liikeItalo. SUNDELLIN TALO Sundell rakensi talon 1930-luvun alussa perheensä asunnoksi ja katutasosta vuokrattiin myös liikehuoneita, mm. hammaslääkäreille. Valmistuttuaan hammaslääkäriksi rovasti Var...

PERUNAMAKKARAKIN ON LAUKKAMAKKARAA...

Kuva: Maija Kankkunen, 2013, FINNA  . Eräs ystäväni pohdiskeli tuota "laukkamakkaraa". Hän ajatteli, että kun hevonen ikääntyy, laukka hidastuu ja loppuu...siitä sitten tehdään laukkamakkaraa 🤣. Laukkamakkara on vanhan perinteen mukaan tehtyä raakamakkaraa, lihasta, ohraryyneistä tai perunasta luonnonsuoleen. Raaka laukkamakkara säilyy suolaliemessä, samoin kuin perunamakkara ja muut tuoremakkarat. Laukka nimi viittaa suolaliuokseen, joka ruotsiksi on lake.  Sianruho kammettuna kinnerpuuhun. Ahti Rytkönen, 1927, Museovirasto, Kansatieteen kokoelma Karkkilassakin tuttu perunamakkara on ollut perinteinen ruoka maaseudun taloissa. Syksyisen teurastuksen yhteydessä tehtiin tuoremakkaraa, johon "säilöttiin" porsaan, naudan, lampaan tai riistan lihat perunan ja joskus myös ohra- tai tattariryynien joukkoon. Tarkasti käytettiin kaikki ruhonosat - maksa, sydän, sorkat ym. Ja tietysti myös suolet, ihra, laardi ja veri. Perunamakkara on ollut perinteinen ruoka Karkkilan lisä...